sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Kiukuttelin turhaan

Tilaamani kirjat tulivat jo, ihan turhaan siis kiukkusin pitkää toimitusaikaa. Vaan itsepä pelottelivat kuukausien odotuksella.

Kirjat vasemmalta oikealle ovat Norah Gaughanin Knitting Nature, Cookie A:n Sock innovation ja Wendy D. Johnsonin Socks from the toe up.


Knitting Natureen olin ensi silmäyksellä vähän pettynyt, koska siinä oli aika paljon sellaisia härpäke-lärpäke-vaatteita, joita ei normaalissa elämässä tarvita. Toisella silmäyksellä näin jo näiden kummien härpäkkeiden (esim. Cowl Pullover) ohi monia toteuttamiskelpoisia neuleita. Ainahan neuletta saa kavennettua, levennettyä, lyhennettyä ja pidennettyä. Olin muuten yllättynyt siitäkin, että Knitting Nature maksoi suunnilleen saman verran kuin sukkakirjat, ja silti se on kovakantinen paksu teos. Kelpo ostos siis kaikin puolin.

Cookie A vie kyllä näistä kirjoista voiton, minkä saattoi arvata etukäteenkin. Tämän kirjan tunsin jo ennestään, sillä olin saanut sitä selailla neuletapaamisessa. Mieluisimpia malleja minulle ovat Bex (tuo mieleen baijerilaissukkien haasteen), Vilai ja Rick. Kaipa ne Kai-Meitkin pitää tehdä, kun kaikki muutkin ;o) Kirjan alkuosan suunnitteluopas menee luultavasti minun osaltani hukkaan, kun en harkitse sukkien suunnittelijan uraa tai edes yhden parin suunnittelua.

Socks from the toe up -kirjastakin tykkään. Joutuu varmaan kokeilemaan kaikkia erilaisia aloituksia ja kantapäitä, näyttävät kiinnostavilta. Kirjassa on monia kivoja malleja, vaikkakaan mikään ei erityisesti pomppaa suosikiksi. Kivoja ovat mm. Diamond Gansey Socks, Mock Cable Socks ja Bavarian Cable Socks.

Mitäs nyt sitten? Miten näistä voi valita, mitä neuloo? Täytyisikö keskittyä entisten valmistumiseen ensin? Tuolla olisi kolme keskeneräistä sukkaparia odottamassa, neljänteen on langat jo otettu esiin. Ei kai se viides tai kuudeskaan haittaisi?

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Kirjameemiä

Bongasin tällaisen meemin jo useistakin blogeista, siksi en linkitä tähän mitään. Mukaansa saa napata, ken tahtoo. Mitään järkeähän tässä ei ole... ;o)

Ideana on vastata kysymyksiin käyttämällä kirjahyllyssä olevien kirjojen nimiä.


1. Oletko mies vai nainen? Merenneito
2. Kuvaile itseäsi. Maankiertäjä
3. Kuinka voit? Hullujenhuone
4. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi. Paratiisi
5. Mihin haluaisit matkustaa? Irlantilaisia pamfletteja
6. Kuvaile parasta ystävääsi. Mysteerioita
7. Mikä on lempivärisi? Punainen ja musta
8. Millainen sää on nyt? Kolea talo
9. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Puoli yksitoista kesäiltana
10. Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi? Ylpeys ja ennakkoluulo
11. Mitä elämä sinulle merkitsee? Ajan lyhyt historia
12. Millainen parisuhteesi on? Avioliiton lyhyt oppimäärä
13. Mitä pelkäät? Tutkielmia
14. Päivän mietelause? Ritari jota ei ollut olemassa
15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Paratiisi on nurkan takana
16. Miten haluaisit kuolla? Kuningas kuolee
17. Mottosi? Puolikas keltaista aurinkoa

maanantai 19. lokakuuta 2009

Epäonnistumista ja onnistumista

Aloitetaan valitusosastolla: tänään ei ole minun päiväni.

1. Heräsin - liian myöhään - ja ensi töikseni piti kuurata jääkaappia, koska sinne oli valunut maitoa lappeellaan olleesta avaamattomasta purkista.
2. Olin lähdössä jumppaan, mutta en löytänyt kenkiäni, jotka olin itse laittanut vessaan kuivumaan eilen.
3. Bussipysäkillä jumppaan mennessä kaivelin laukusta bussilippua ja huomasin, etteivät avaimeni ole lipun kanssa samassa lokerossa, johon ne kuuluvat. Tajusin laittaneeni avaimet sunnuntaina toisen takin taskuun Ahdin kanssa ulkoilua varten. Minulla ei siis ollut avaimia eikä puhelinta, jonka olin juuri laittanut kotona lataukseen. Onneksi oli se bussilippu, jolla hurautin miehen työpaikalle hakemaan avainta. Ei siis jumppaa tänään.
4. Kotiin päästyäni huomasin jättäneeni kahvinkeittimen päälle, ja pannukin oli tyhjillään keittimessä eli aamukahvin jämät olivat kärventyneet kiinni pannun pohjaan.

Onneksi avaintenhakureissulla päässä oli illalla valmistunut pipo. Viikonloppu olikin kaikkinensa oikein mukava ja tuottoisakin. Perjantaina istuin iltaa työkaverin kanssa, mikä oli oikein miellyttävää vaihtelua. Lauantain olin Ogelin neuletapaamisessa, mikä sekin oli erittäin kivaa. Juttua piisasi ja päästiin oikein lehteenkin. Hesarin NYT-liitettä kannattaa tutkailla jonkun viikon kuluttua. (Täytyypä itsekin muistaa, kun yleensä viskaan NYT-liitteen lehtiroskiin heti eteisessä.)

Neuletapaamisessa neuloskelin kuvan alempaa kirjoneulepipoa uudesta The Knitter -lehdestä. Luontireuna on liian löysä, kuten kuvastakin näkyy, ja sainkin hyviä neuvoja tapaamisessa. Piposta tuli muutenkin vähän liian iso itselleni, mutta onneksi miehelle aivan passeli. Neuloin sitten heti perään itselleni toisen, vaihtelin vain vähän värien järjestystä. Kumpikin pipo on samasta langasta ja samoilla puikoilla tehty, päällimmäisessä pipossa vain neuloin napakampaa, jolloin siitä tuli aivan sopiva itselleni.



Malli: Hairst hat (ravlink), The Knitter, issue 10
Lanka: Schoeller Stahl Limbo ja Jaeger Baby Merino, isomman pipon paino 64 g, pienemmän 62 g
Puikot: 3,5 mm

Tässä vielä päällinen kuva itselaukaisimella otettuna, joten suonette anteeksi kuvan epätarkkuuden. Kassokaa kuinka hyvin se sopii mun takkiini!



Limboa ja Baby Merinoa olisi vieläkin jäljellä pariin vastaavaan pipoon, joten näitä EHKÄ nähdään vielä lisää. Seuraavassa kuvassa sitten jotain ihan muuta. Kesällä minulla oli kova virkkausvimma, jonka seurauksena virkkailin Tennesseestä patalappuja. Alimmat näistä valmistuivatkin kesällä, mutta tuo päällimmäinen jäi kesken. Nyt virkkailin sen loppuun.


Malli: idea Kotilieden ihanat käsityöt -kirjasta, en katsonut ohjetta joten voi olla, että tein omia sävellyksiä tai sitten en
Lanka: Novita Tennessee, yhteensä 182 g
Koukku: 3 mm

Nyt pitäisi palata sukkasadon keräämisen pariin vielä pariksi viikoksi. Kinnasneulankin olen taas kaivanut esille, joten saa nähdä, kuinka sukanteon käy. Amazoniltakin ilmoitettiin, että tilaamani kirjat on jo postitettu. Nyt oli jopa arvioitua saapumisaikaa aikaistettu niin, että arvioivat kuukaudessa kirjojen saapuvan. Millä vehkeellä kirjoja kuljetellaan mannerten väliä?

torstai 15. lokakuuta 2009

Sukkalankapohdintaa (megapostaus)

Blogeissa ja Räveltämössä on aika ajoin jopa kinasteltu siitä, mikä on hyvää sukkalankaa. Pitääkö käyttää 7veikkaa vai kalliita klubilankoja, mitkä langat kestävät, mitä voi pitää kengissä jne. En aio osallistua tähän keskusteluun, mutta sivuan aihetta. Sukkalanka-aihe on ajankohtainen sukkasadon vuoksi mutta myös siksi, että tänään laitoin eläkkeelle eli roskiin yhdet sukat.

Mitään top-kymppiä ei ollut tarkoitus tehdä, mutta tässä nyt sattuu olemaan kymmenet itselläni käytössä olevat (tai olleet) sukat esittelyssä.

Ensin pohjanoteeraus. Nämä Pomatomukset valmistuivat huhtikuussa 2008 ja heinäkuussa 2008 ne olivat jo tässä kunnossa kotona parketilla kävelyn tuloksena. Lankana sukissa oli Colinette Jitterbug, jota en voi tosiaankaan sukkalangaksi suositella. Muutenhan lanka on ihanaa ja siinä on ihanat värit.



Tässä sitten ne sukat, jotka tänään pääsivät eläkkeelle: Paraphernaliat Supersocke Silkistä. Nämä valmistuivat joskus loppukesällä 2008 (en jaksa tarkistaa). Sukat nyppyyntyivät lähes välittömästi, kun otin ne käyttöön, ja pelkäsin, että taas tuli heti rikki menevät sukat. Vaan ei. Käytin näitä koko viime talven pitkävartisten talvisaappaiden sisällä, siis käytännössä sukat olivat jokapäiväisessä kenkäkäytössä loka-marraskuusta huhtikuuhun. Kantapään takaosa niistä nyt oli lähes puhki. Hyvin siis kestivät käyttöä, vaikka olisin mielelläni pitänyt niitä vielä toisenkin talven.



Tässäpä Lornas Laces Shepherd Sockista IK:n Roza's Socksit. (Mitä koodikieltä!) Erinomaiset sukat, joita en vielä ole ennättänyt testaamaan ääriolosuhteissa. Kävelykengissä olen käyttänyt niitä tänä syksynä, ja vain kantapäässä on lievää huopumista havaittavissa. Muuten ei nypyn nyppyä missään. Tämä lanka kyllä jo luokitellaan niihin snobi-lankoihin, maksaahan tämä lähes kympin vyyhti ja sukkapariin menee kaksi.



Seuraavat vihreät ihanuudet ovat Vuorelman Vetoa, jota sain Hekulta viime keväänä. Neuloin siitä Nancy Bushin ohjeella sukat, joita käytän kotosalla jatkuvasti. Kenkiin ovat makuuni liian paksut, mutta kotona aivan ihanat. Lanka on nyppyyntynyt lievästi, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. 7vee kokemukseni mukaan tekee.



Seuraavat kahdet sukat liittyvät Meemuun, joka oli SNY-ilahduttajani. Sain häneltä ensimmäisen kuvan sukat marraskuussa 2007. Lankana on Sport & Strumpfwollea, joka on kestänyt käyttöä todella hyvin. Sukissa ei ole nypyn nyppyä. Olen käyttänyt niitä enimmäkseen kotona ja paljon ihan yösukkina, kun ovat niin pehmeät ja joustavat. Toisessa kuvassa on Regia Stretchistä neulomani sukat, joihin sain langan myös Meemulta SNY-kierroksella. Näitä sukkia ei ole jostain syystä tullut niin paljon käytettyä, mutta hirveän siisteinä nekin ovat pysyneet.



ONlinen Supersocke 100 oli jossain vaiheessa suosikkilankaani. Nyt Shepherd Sock on kiilannut ohi. Näitä raitasukkia olen käyttänyt älyttömästi ihan kaikkialla. Kengissä ja kotona. Kantapää on huopunut, muuten sukat ovat kuin uudet, vaikka niitä on tosiaan pari vuotta käytetty hyvin paljon ja pesty miljoona kertaa. Siniset sukat ovat samasta langasta neulotut baijerilaiset, joita niitäkin olen käyttänyt paljon. Nämä ovat nyppyyntyneet vähän, mikä ehkä johtuu noista ulkonevista palmikoista.



Lopuksi vielä kaksi paria "kammotussukkia", jotka ovat osoittautuneet käytössä mitä erinomaisimmiksi. Riikinkukko-Opalista neulotut Jaywalkerit ovat valmistuneet joulukuussa 2007 ja ovat olleet tosi kestävät. Ihan hirveästi niitä en tosin ole käyttänyt, koska en tahdo tuollaisen värityksen vilkkuvan kävelykengistä. Taidan ottaa nämä talveksi Paraphernalioitten tilalle talvikenkäsukiksi. Raitasukat ovat Sisua. Inhosin Sisun neulomista, koska lanka halkeili paljon, mutta näissäkään ei ole mitään käytön merkkejä. Käytän näitä erityisesti eräissä nilkkureissa, koska lyhyen vartensa puolesta sopivat tarkoitukseen mainiosti.



Sellaista vanhojen muistelua täällä tänään. Nyt menen tökkimään itseäni tikulla silmään.

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Ei Cookieta minulle?

Cookie A:n sukkakirja ei näköjään ole minua varten. Tilasin sen ennakkoon alun perin, mutta jatkuvasti lähetyspäivää siirrettiin eteenpäin, kunnes peruutin tilauksen. Eilen tilasin kirjan uudelleen eri firmasta ja kirjoja oli varastossa, mutta nytpä tuli sähköpostia:

Unfortunately, we are unable to ship the item(s) as soon as we expected and need to provide you with a new estimate of when the item(s) may be delivered:

Estimated arrival date: October 28 2009 - December 09 2009

Haistakaa ite, sanon minä. Yritin jo peruuttaa tämänkin tilauksen, mutta sitä ei voinut, koska "postitusta juuri valmistellaan". Varmaan juu. Enpä taida enää tilata kirjoja ulkomaan nettiputiikeista. Hobboksista haen jatkossa kirjani.


Edit: Mitä kummaa? Nyt tilauksen tietoja katsellessani sivuilla lukee:

Items shipping soon:
Delivery estimate: October 28, 2009 - December 9, 2009
Shipping estimate: October 15, 2009

Että siis arvioivat lähettävänsä tänään, mutta arvioitu saapuminen kestääkin sitten ehkä jopa pari kuukautta? Miksi sain eilen sähköpostia, ettei kirjoja olekaan varastossa, jos ne ehkä tänään lähetetään?

tiistai 13. lokakuuta 2009

Neulojan ihastuksia

Tänään oli töistä tullessa odottamassa kauan kaivattu lehti: The Knitter. Tilasin sen, kun en taas vaihteeksi jaksa suomalaisia lehtiä ollenkaan. Sain mukavasti myytyäkin muutaman SK:n pois hyllyä täyttämästä.

Lehti nyt ei ihan niin ihana ollut kuin odotin, mutta yksi malli on "melko varmasti teen" -listalla ja toinen "saatan ehkä tehdä" -listalla. Aika hyvä saldo siis ensimmäisen selailun jälkeen. Yleensä mallit alkavat houkutella enemmän, mitä useammin lehden selaa. (Ja sitten neulon kahden vuoden kuluttua mallia, jonka kaikki muut ovat jo neuloneet.)



Kuvassa myös uusi ihastukseni, Rainbown Hedelmä-salmiakkimix. Neuleosastoa edustaa kuvassa Sumun sukka, jonka pari yrittää kopassa itsekseen tekeytyä. Ihastuksia liittyy sukkaankin, nimittäin lanka on ihanaista suosikkiani Shepherd Sockia ja malli on ihanasta Knitting Vintage Socks -kirjasta. Tätä vapaailta saa aikaan: kaikki on yhtäkkiä niin ihanaa, niin ihanaa ;o)

Ai niin, tilasin vahingossa kirjojakin. En tiedä kuinka siinä niin kävi, mutta kolme kirjaa olis tulossa. Jaa mitä aihetta käsitteleviä? Arvatkeepa kaks kertaa.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Minisukat?

Valmiina pikkuruiset sukat? No ei, kyllä nämä on ihan aikamiehen kokoa. Varsikin on 25 cm pitkä. Kävin ilahduttamassa naapureita tuossa sisäpihalla kuvaamassa.





Malli: ei, Tiinan sukkataulukosta mittoja katselin
Lanka: Viking Sportsraggi, 180 grammaa
Puikot: 3 mm
Koko: n. 44

Nämä ovat erittäin perinteiset saapassukat. Lanka raidoittui itsekseen melko kauniisti, vain kantapäässä ja kärkikavennuksissa se vähän temppuili. En antanut asian kuitenkaan häiritä vaan annoin tulla sellaista sukkaa kuin on tullakseen. Aika nopeasti nämä loppujen lopuksi neuloin siihen nähden, kuinka vähän on ollut aikaa neuloa. Ja sainpa käytetyksi tätä lankaa lähes 4 kerää, mikä sekin on mainiota. Nyt lankaa on enää reilu kerä, ja siitä nyt syntyy vaikka pienten poikien lapasia tms.

Outilta sain tällaisen tunnustuksen ja haasteen kertoa aisteista. Tehtävänä on seuraavaa:

1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.



  1. NÄKÖ.
  2. On, mutta heikohko. Tarvitaan kakkulat, jotta näen mitään. Onneksi kaksitehot riittävät, ei sentään tarvita monitehoja ;o)
  3. KUULO.
    Kuulo on tallessa hyvin. Aina en tosin tunneilla kuule, mitä oppilaat vastaavat. Koulumaailma opettaa sulkemaan korvansa ylimääräiseltä. Väitetään tosin, että en kuule enkä näe mitään, kun luen, mutta en ole itse huomannut moista!
  4. HAJU.
    Hajuaisti toimii valitettavan hyvin. Harva se päivä tukehdun bussiin, kun joku on juuri tupakoinut ja istuu viereen, tai jollakulla on puoli pulloa hajuvettä ja istuu viereen. Mukavinta on tietysti se, kun nämä kaksi ihanaa tuoksua yhdistyvät vierustoverissa. Ai miksihän me keski-ikäiset ämmät pidetään käsilaukkua viereisellä penkillä..?
  5. MAKU.
    On mulla makuaistikin. Mitäs siitä nyt sanois? Maistelen mielelläni monenlaista ja aika usein...
  6. TUNTO.
    Neuleblogissa varmaan tuntoaistin kohdalla pitää puhua langan tunnusta. Karhea villalanka tai tiukkakierteinen sukkalanka, ne tuntuvat parhailta! Puuvilla tuntuu kovalta, muovi... muovilta.
Riittäköön tämä. En haasta ketään, haastautukoon tästä itse ken tahtoo.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Kuka vei kaiken ajan?

Kylläpä taas on aika vierähtänyt vikkelästi. Blogi on ollut aivan hunningolla. Hunningolla on myös teidän muiden blogien lukeminen: luen joka päivä muutaman blogin noin sadasta viidestäkymmenestä seuraamastani, joten alan olla aika pihalla blogistanian tapahtumista.

Kuka mun aikani vei? Ettei olisi ollut Villasukka, joka yritti ostaa lisää aikaa itselleen? Tiedoksi vaan kaikille, että tänne suunnalle on turha tulla aikaostoksille, ei oota myydään ;o)

Koeviikko on nyt menossa, ja uusi alkava jakso on sitten jo vähän helpompi. Ylppäritkin on taas ohitse helmikuuhun asti, joten nyt ehkä (huom, ehkä) ennätän paremmin neuloakin. Aikaa tosin nyt vie se, kun ostin Fix Liikuntakeskukseen superkortin, kun siinä oli niin roima alennus (normaalihinta 110 €, nyt 50 €). Jotta juoksen jumpassa alvariinsa, ettei tuo viisikymppinen mene hukkaan. Tämän hetken saldo on, että yhden liikuntakerran hinta on 25 euroa, joten vielä täytyy muutamia kertoja käydä ;o)

Ai jotain neulejuttua? No, kahdet sukat on tekeillä aktiivisemmin, startitista on liikkeellä ja langanostohimo alkaa olla liiallinen. Onneksi marketeissa on vain Novitaa, niistä pystyn hyvin kieltäytymään, vaikkakin harmaata perus-Nallea vähän tekis mieli ostaa. Olen luvannut itselleni, että kun viime vuonna en ollut, niin tänä vuonna menen Tampereen messuille, ja sieltä saan kyllä ostaa lankaakin. Lakkoa yritän muuten pitää yllä vuoden loppuun. Sukkakuvaa tulossa ehkä jo viikonloppuna.

Neulekuvia kun ei ole, tässä iloksenne kesäkuun 7. päivä otettu Parkano-kuva. Hyviä olivat nämä omenat!


torstai 1. lokakuuta 2009

Lokakuu - langatonta kärvistelyä

Langattomuudesta tässä on saanut kärsiä jo vaikka kuinka kauan, heinäkuun lopusta. Mitä nyt vähän repsahti syyskuun alussa. Nyt kuitenkin lakkoilu on alkanut maistua puulta, mutta onneksi apuun rientää langaton lokakuu.



Jospa tämä yhteisponnistus edesauttaisi lakon jatkumista. Nyt lakkoa kyllä tarvittaisiin: mitä tekee lisälangalla, kun neulonta-aikaakaan ei ole. Entisiä lankoja on kuitenkin vielä "vähän" jäljellä..