Perjantaina sain ensin ompelukohtauksen, kun sain päähäni, että tahdon tehdä Tampereelle tuliaisia vietäväksi. Pöytäliinaa varten ostamastani Päärynä-kankaasta oli vielä reilu pala jäljellä, ja aloin ommella siitä kasseja. Ihan omasta päästäni vetäisin "kaavat", eli vain leikkasin palat ja ompelin.
Tässä ensin hieman epäonnistunut "käsilaukku". Muuten se on ihan hyvä, mutta kassi on liian syvä ja suuaukko ehkä hieman liian pieni. Ensi kerralla siis kymmenen senttiä pois kassin yläosasta. Tavoittelin päärynän muotoa, mutta kankaan päärynät ovat liian suuria tähän tarkoitukseen. Ehkä hyvällä mielikuvituksella voi nähdä tässä päärynän? Teen kuitenkin tämän tapaisen kassin myös itselleni toisesta kankaasta, sitten joskus, kun ompelukohtaus taas iskee.
Toinen kassi on ihan vain suora palanen, kauppakassityyppinen. Muuten oikein hyvä, mutta koska kangaspala oli jo päärynään huvennut, jäi hieman liian kapeaksi ollakseen toimiva kauppakassina.
Tässä kaksi iloista tonttua Tampereella Nekalan siirtolapuutarha-alueella. Minä olen tontuista tuo vähän pidempi.
Mieskin sai kohtauksen, nimittäin alkoi yhtäkkiä luontokuvaajaksi. Tämmöisiä saimme ihastella puutarhamökillä.
Eivätkä nämäkään kohtaukset vielä riittäneet, vaan tänään iski leivonta- ja ruoanlaittokohtaus. Tyhjensin pakastinta ja löysin metsällisen puolukoita. Googlasin puolukkaohjeita, ja löysin tämän kaakun Makuhetkiä-blogista. Ensin ilman....
ja sitten kuorrutteen kanssa. Jotain koristetta pitäisi vielä laittaa.
Toisen puolukkaisen ohjeen löysin Ruokalan sivuilta. Tämän otin hetki sitten uunista.
Tulisipa nyt neulekohtauskin ja valmistaisi läjän vaattehia. Eikä tarvitse pelästyä, tästä ei ole tulossa ompelu- saati ruokablogi. Nämä kohtaukset eivät tunnetusti esiinny tässä taloudessa kuin pari kertaa vuodessa kumpainenkin. Kumma juttu, että nyt osuivat samalle viikonlopulle. Miksi kohtaukset eivät tule sadesäällä?
1 kommentti:
Don't ask me. But those are awesome! I would never be able to sew anything.
Lähetä kommentti