Kivaa mutta neuleet eivät edisty. Eilen oli ensimmäinen koko illan "työpäivä", ja kylläpä olin väsynyt kun tulin kotiin. Tänään sitten uudelleen, kun koululla on Opintori eli avoimet ovet.
Unikin on kaikonnut. Jo kolme yötä mennyt harakoille, kun pyörii miljoonat uudet asiat mielessä. Suunnittelen kursseja ja mietin, mitä kaikkea pitikään muistaa. Ei auta, vaikka olen kirjoittanut asiat ylös, vaan silti vatvon niitä yökaudet. Onneksi ei tarvitse aamulla herätä aikaisin, mutta sittenpä jää oma aika vähäiseksi, kun nukkuu aamun ja ilta on töitä. Ehkäpä tähän rytmiin tottuu, ovathan ne kollegatkin tottuneet.
Bambuneule on edistynyt sen verran, että sen jo tunnistaa puseroksi. Helman retaletta on vielä seitsemän "raitaa" tekemättä. Kyllä se siitä. Nyt juoksen junalle ja matkaan Pasilaan, tsau!
3 kommenttia:
Täälläkin suunnitellaan kursseja yötä myöten. Aikuiset on hankalia... :-) Ehkä kun saa nuo hommat jylläämään kunnolla, niin alkaa unikin maistua öisin... Toivottavasti!
Tsemppiä koulun alkuun. Kyllä se siitä tasoittuu!. :o)
You tamed it! I knew you would tame it.
Lähetä kommentti