Sedgemoor

Vihdoinkin Sedgemoor on valmis. Räveltämön mukaan olen aloittanut sen joulukuun 8. päivä, joten eihän se itse asiassa ole ollut kovin kauaa tekeillä. Aika tuntuu pitkältä kun tarkoitus oli tehdä tämä kerralla valmiiksi eikä jättää hautumaan vuosiksi.
Pahoittelen kuvien epäselvyyttä. En tiedä, näkyykö niistä palmikoita tai mitään, mutta vaatteen väri tuntuisi melko oikealta omalla ruudullani.



Malli: Sedgemoor, The Knitter -lehti, numero 12
Lanka: Cascade 220 Wool, 440 g
Puikot: 4,5 mm
Koko: ohjeen kolmas koko, kaiketi M

On tää kai aika kiva? Käyttänyt en vielä ole, kun se illalla valmistui ja jouduin kaulusta vielä kastelemaan ja muutenkin vähän venyttelin siihen pituutta lisää. Pituutta saisi olla muutama sentti enemmän, niin tuo helmaliehuke ei osuisi juuri sille kohdalle, jonka ei tarvitsisi puseron takia pömpöttää enempää kuin jo valmiiksi tekee. Ainakin pusero (vai liivi vai mikä tällainen vaatekappale on nimeltään?) käy hyvin yksiin sen hameen kanssa, jonka kanssa käytettäväksi sitä kaavailin. Napitkin on oikeastaan tuosta hameesta riistetyt koristenapit taskunsuilta ja yksi varanappi, kun sattuivat olemaan niin samaa sävyä langan kanssa.

Sedgemoorin valmistuttua otin esille lähes vuoden marinoituneen Iiri pitsi motiividega mandlin, jonka helmaa olin neulonut kahden Isoveli-kerän verran. Pitkää villatakkia olin siis tekemässä. Laskin ja mittasin, mitä olen ollut tekemässä, ja jostain syystä olin jättänyt silmukoita reilusti pois ohjeen mukaisesta ja olin neulonut todella epäsiistiä käsialaa, ja kun vielä lisäksi lankakaan ei nyt kiinnosta yhtään, laitan kilon Isoveljeä huuto.nettiin myyntiin ja unohdan koko jutun.

Olen nyt purkanut jo kolme ufoa pois, yksi on enää jäljellä. En ole vielä jaksanut kaivella sitä esiinkään, mutta vielä joku päivä katson, mitä sille olisi tehtävissä.