Taas on viikko mennyt edellisestä postauksesta, eikä se edes tunnu pitkältä ajalta. Tai eihän se tietty olekaan, mutta kun ennen, vanhoina hyvinä aikoina kirjoittelin paljon useammin ja kuviakin oikein oli. Vaan ei enää. Olen kyllä ollut huomaavinani saman ilmiön laajemminkin blogistaniassa, mikä koituu sikäli onnekseni, että blogien lukutahtikin on hidastunut päivitystahdin rinnalla.
Neulomistahti ei ole hidastunut kuitenkaan, vaan ihan on ennallaan. Wollmeiset tulivat tammikuussa takavasemmalta, ja nyt ne ovat valloittaneet pikkusormen lisäksi puikot ja lankakaapista aimo-osan. Vastineeksi ei-niin-mieluisaa-lankaa sain sentään myytyä kilon pois.
Startiitti vaivaa, vaikka entisiäkin keskeneräisiä olisi vaikka vähän naapurille antaa. Tosin en kyllä raaskisi niistäkään luopua, ne on mun ja ne on ihania keskeneräisiä! Yrittäköönpä vain joku tulla ottamaan mun ihanat puikkoni ja Wollmeiseni, niin täältä pesee! Lyön yrittäjää jämälangalla!
Tsau! Nyt menen höperöimästä takaisin tuonne sohvalle ja Harunin pariin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Aika menee tosiaan niin nopeasti, että olen huomannut saman monessa blogissa, itseni mukaanlukien, että bloggaaminen on harventunut. Siltikään ei valmistu mitään. Ehkä sitä itse sitten vaan hidastuu.
Lähetä kommentti