Elelyä

Täällä ollaan edelleen, vaikka hijainen kausi näyttää jatkuvan. Olen pessyt parvekelasit, muutaman maton, täkit ja tyynyt, hieman opiskellut, tehnyt töitäkin välillä, viettänyt vappua lasten kanssa ja pelannutkin. Siinä se aika kuluu, eikä neulomaan niin kamalasti ole ehtinyt.

Olen saanut jostakin arvonnasta palkinnoksi Mirasol Hacho -lankaa, ja vasta nyt keksin sille arvoisensa käytön. Lanka on kirjavaa, joten se piti ottaa huomioon, ja toisaalta lankaa oli 100 g, eli se ei riittäisi kovin isoon työhön. Sitten löysin My So Called Scarfin, ja siinähän se sopiva malli langalle oli. Mallineule on helppoa, mutta aluksi kyllä huomasin tekeväni koko ajan virheitä. Mallissa esim. tehdään ylivetokavennuksia, mutta silmukkamäärä ei vähene, koska jokaisen kavennuksen yhteydessä pitää muistaa myös tehdä lisäys. Lisäys aluksi unohtui minulta joskus tv:tä katsoessa jopa koko kerroksen matkalta, eli yhtäkkiä huivi olikin kaventunut puoleen. Tarkkuutta se siis vaatii, ja vaikka yksinkertaista onkin, ei voi vain posottaa neuletta katsomatta. Mutta ai miten kaunista tulee! Kuvia sitten, kun on valmis.

Sain muuten miniän tartutettua tiskirättien neulojaksi. Sanoi tahtovansa neulottuja rättejä, joten annoin kerän lankaa. Koukkuunhan siihen jää!

Koska olen laiska kuvaaja, muistellaanpa sitten viime kesää. Mökille onkin jo ikävä. Näet oikein, katolla on joku: isähän se siellä kattoremonttia suunnittelee.