Äitienpäivälahjat

Vihdoin olen saanut valmiiksi ja postitettua äitienpäivälahjat.. Sentään saman kuun puolella, niin eihän tämä edes paha myöhästyminen ole! Kummityttökin sai synttärilahjansa melkein yhtä ajoissa, mutta hänkin oikeassa kuussa.

Ensinnä sukat. Ihan ok malli ja kiva neuloa, mutta yläosassa oleva sydänkuvio ei tässä langassa kyllä näy yhtään. Ohjeessakin sukat oli kirjavasta langasta, mutta ei näin kirjavasta. Mutta siis vaikka kuvassakaan ei näy, siinä ON kuvio =D



Malli: Mein Herz, The Knitter -lehden nrosta 15
Lanka: Koigu PPPM, 70 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: n. 39

Sitten huivi, jonka kaikki muut on jo neuloneet aika päiviä sitten. Eihän tämä nyt niin kesäinen lahja ole, mutta menköön. Ei tällainen kapea huivi nyt niin talvinenkaan ole. Värit on kuvassa mitä sattuu, tuossa alemmassa enemmän oikein.



Malli: My So Called Scarf
Lanka: Mirasol Hacho, 100 g
Puikot: 5 mm

Huivia oli helppo neuloa, mutta kyllä jouduin purkamaankin. Joka kerroksella nimittäin neulotaan koko ajan kaksi silmukkaa yhteen ja pitää muistaa myös tehdä lisäys, ettei silmukkamäärä vähene. Lisäys tehtiin eri tavalla kuin olen ennen tehnyt, ja se oli kyllä tooooosssiiii helppo unohtaa tehdä. Eräänkin kerran posotin menemään ja huomasin, että huivi on yhtäkkiä puolet kapeampi, kun yhdellä kerroksella olin unohtanut kaikki lisäykset. Ihan sellaista taiteellista vaikutelmaan en halunnut, joten purettava oli.

Luvassa on vielä rättejä ennen KYHiä. Siiheksi. Nyt lähden "naapuriin" neulomaan ja syömään.

Liian pieni ja liian suuri

Lupasin, etten palaa asiaan ennen kuin on jotain valmista näytettävää. Nyt olisi sitten enemmänkin esiteltävää, mutta aloitetaan näistä joltisenkin epäonnistuneista räteistä, joiden kuvatkaan eivät ole erityisen onnistuneita. Motivaatio kuvaamiseen ja ylipäänsä mihinkään on kateissa. Jos joku löytää, palauttakoon välittömästi.



Malli: Robyn Waschloth, ohjeen voi ostaa täältä
Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo, 16 g
Puikot: 3 mm

Lankani oli ohuempaa kuin ohjeessa ja sitä oli vain 25 grammaa. Pelkäsin langan loppumista, joten jätin kuviota ennen neulottavia kerroksia pois vain todetakseni, että nyt lankaa jäi 9 g ja rätti on turhan pieni. Kyllähän sillä pöytää pyyhkii, mutta pari lisäsenttiä suuntaansa ei olisi tehnyt pahaa. Ohje oli muuten kauhea, sillä siinä ei ollut kaaviota ollenkaan. Riveittäin kirjoitetut ohjeet eivät sovi minulle sitten yhtään, joten piirsin kaavion ohjeen perusteella itse. On huomattavasti helpompi seurata ohjetta, kun näkee kuvion muodostumisen kaaviosta.

Saman tempun eli kaavion piirtämisen tein tätä, liian suurta rättiä varten.



Malli: Miss Meow Discloth (ohjetta myydään samassa paikassa kuin edellistä)
Lanka: Järbogarn Soft Cotton (softiudesta rohkenen olla eri mieltä), 42 g
Puikot: 5 mm

Ohjeessa taisi olla 4 mm tai 4,5 mm puikot, ja kun tein ihan ohjeen mukaan, rätistä tuli ikkunaverhon kokoa, jos pieni liioittelu sallitaan. En tiedä, päätyykö tämä ollenkaan rättikäyttöön, kun luulen näin ison olevan epäkäytännöllinen. Lisäksi tämä on epämiellyttävän tuntuinen ainakin nyt vielä pesemättömänä. Olen ostanut tätä lankaa joskus takillisen, enkä kyllä tajua miksi. Inhottavaa joustamatonta ja paksua, neuloksesta tulee harvaa ja epätasaista... Yök.

Tässä vielä toiset kuvat ilman kättä, jos niistä kuviot näkyisivät paremmin. Näitä eläinaiheisia rättejä olisi kiva tehdä, mutta en kyllä osta enää ohjeita samasta paikasta. Kaaviot on ehdoton vaatimus ohjeessa.

Ensi kerralla sukkaa, huivia ja vielä yksi rätti. Muutama päivä on aikaa teroittaa puikkoja ennen KYHiä.

Köh köh KYH

KYH tulee, olenko valmis? No en ole, kun on keskeneräisiä läjä, eikä neulominen ole oikein maistunut viime aikoina. Yritän siis toukokuun ajan saada keskeneräisiä valmiiksi tahi edes valmiimmiksi, jotta voi sitten hyvillä mielin KYHäillä.

KYH on siis kesäyön hullutus, joka oli viime kesäkuussa ensimmäistä kertaa. Siinä aloitetaan kesäkuun alusta juhannukseen saakka yksi työ joka päivä. Tänä vuonna "kilpailusarjoja" on kaksi, yleinen sarja ja sukkasarja, ja minä ajattelin tänä vuonna olla entistä hullumpi ja käydä käsiksi sukka-KYHiin. Aloitan siis kesäkuussa 26 sukat, joiden tulisi olla valmihina heinäkuun loppuun mennessä. Aion kyllä vähän fuskata tekemällä mm. pieniä sukkia osaksi ja osaksi paksuilla puikoilla tehtäviä tossukoita. En myöskään aio tehdä kaikkia sukkia 2 millin puikoilla, vaan aion käyttää puikkoja aina 2 millisestä 3,5 millisiin. Sukkain teon lisäksi tavoitteeni on saada kaapista pois viimeiset 7veikan jämät. Samaten jotain muuta paksuhkoa lankaa on, ja ohuiden jämistä aion pieniä sukkia.

Pitääkin hyvissä ajoin tehdä suunnitelma, ettei vain hyvää neulomisaikaa kulu kesäkuussa suunnitteluun!

Ensi kerralla lupaan blogata jotain valmista, tai sitten bloggaan seuraavan kerran vasta KYHin alettua, kun on jotain kerrottavaa siitä. Hyviä KYHäilyyn valmistautumisia kaikille!

Elelyä

Täällä ollaan edelleen, vaikka hijainen kausi näyttää jatkuvan. Olen pessyt parvekelasit, muutaman maton, täkit ja tyynyt, hieman opiskellut, tehnyt töitäkin välillä, viettänyt vappua lasten kanssa ja pelannutkin. Siinä se aika kuluu, eikä neulomaan niin kamalasti ole ehtinyt.

Olen saanut jostakin arvonnasta palkinnoksi Mirasol Hacho -lankaa, ja vasta nyt keksin sille arvoisensa käytön. Lanka on kirjavaa, joten se piti ottaa huomioon, ja toisaalta lankaa oli 100 g, eli se ei riittäisi kovin isoon työhön. Sitten löysin My So Called Scarfin, ja siinähän se sopiva malli langalle oli. Mallineule on helppoa, mutta aluksi kyllä huomasin tekeväni koko ajan virheitä. Mallissa esim. tehdään ylivetokavennuksia, mutta silmukkamäärä ei vähene, koska jokaisen kavennuksen yhteydessä pitää muistaa myös tehdä lisäys. Lisäys aluksi unohtui minulta joskus tv:tä katsoessa jopa koko kerroksen matkalta, eli yhtäkkiä huivi olikin kaventunut puoleen. Tarkkuutta se siis vaatii, ja vaikka yksinkertaista onkin, ei voi vain posottaa neuletta katsomatta. Mutta ai miten kaunista tulee! Kuvia sitten, kun on valmis.

Sain muuten miniän tartutettua tiskirättien neulojaksi. Sanoi tahtovansa neulottuja rättejä, joten annoin kerän lankaa. Koukkuunhan siihen jää!

Koska olen laiska kuvaaja, muistellaanpa sitten viime kesää. Mökille onkin jo ikävä. Näet oikein, katolla on joku: isähän se siellä kattoremonttia suunnittelee.