Malibu-pusero vihdoin viimeistelty

Malibu-puseron neulontaosuus on ollut valmiina jo viikon. Paksun nauhamaisen langan viimeistely vain ei kuulu lempipuuhiini, joten paita joutui odottamaan eilisiltaan saakka valmistumistaan. Lanka on siis Novitan Malibua, jota ostin 500 grammaa Novitan Lauttasaaren myymälästä pussilankana joskus viime kesänä tai niillä main. Aluksi aioin tehdä aivan toisen puseron, johon 500 grammaa olisi ohjeen mukaan riittänyt, mutta sitten päätinkin tehdä tämän. Malli on Novitan kevät 2007 -lehdestä, nro 25.

Ohjeessa sanottiin, että S-kokoon lankaa menee 700 grammaa. Mallissa on täyspitkät hihat, joten ajattelin, että kun Novitan ohjeissa yleensä on ilmaa lankamäärässä reilusti ja kun lyhennän hihoja, 500 grammaa saattaisi riittää hyvinkin pitkälle. Se riitti kuitenkin vain helmaosaan ja toiseen hihaan raglan-kavennuksiin asti, ja muistaakseni aloitin toisenkin hihan. Löysin Ravelryn kautta kerän samaa lankaa erään kanssaneulojan varastosta tarpeettomana, mutta sekään ei vielä riittänyt, vaan kaupasta oli haettava seitsemäskin kerä. Lankaa kului siis pientä muutaman gramman nöttöstä lukuun ottamatta koko 700 grammaa, paidan paino on 686 g. Paljonkohan lankaa olisi tarvittu, jos olisin tehnyt hihat ohjeen mukaan? Ensimmäinen kerta käy näin päin Novitan ohjeissa.

Hihoja siis lyhensin, ja koska tein paidan pyörönä hihoja myöten, kavensin kappaleista pois yhden silmukan, jotta helman mallikertaan tuli sopiva silmukkaluku. Muuten paita on aivan ohjeen mukaan tehty. Tässä alla olevassa kuvassa näkyy hyvin paidan muoto, eli siihen ei ole tehty vyötärölle mitään kavennuksia vaan se on hieman alaspäin levenevä. Se sopii minun muotooni oikein hyvin.


Tässä salamatta otetussa kuvassa taas näkyy yläosan nauhasysteemi hyvin, vaikka väri onkin vääristynyt. Kaula-aukkoon tehtiin pari kerrosta nurjaa loppuun ja niiden väliin langankierroilla reikäkerros, johon samasta langasta tehty nyöri pujotettiin. Tykkään tästä tosi paljon.



Pusero on siis sopiva ja mieluisa, ainakin nyt ennen kuin olen käyttänyt sitä kertaakaan. Tänään aion lähteä kylään se päällä, ja sittenpä näen, onko se oikeasti käyttökelpoinen.

Levottomuus ja startitis vaivaavat täälläkin, kuten joistakin muistakin blogeista olen lukenut. Eilenkin iltana neuloin pari kerrosta vähän sitä sun tätä, mutta en jaksanut keskittyä mihinkään. Taistelin startitista vastaan enkä aloittanut mitään uutta. Toissapäivänä nimittäin aloitin taas uutta Cousteau-pipoa. Tennesseestä tällä kertaa. Revontulikin on taas edennyt, nyt olen kolmannessa kaaviossa, tein mallitilkkua Silke-tweedistä (oho, minäkö?) ja ensimmäisestä Pomatomuksesta pitäisi aloittaa kantapäätä.

Nyt onkin pari tuntia aikaa neuloa ennen kylään lähtemistä. Revontuli on jo siirtynyt sohvalle odottamaan. Sinne siis!