Tallinnan terkut ja pientä valmistakin

Maanantaista keskiviikkoon oltiin Tallinnassa, Tallink Spa -hotellissa. Neulottua ei tosiaan tullut kuin laivamatkoilla, koska porealtaassa se olisi ollut hieman liian outoa jopa minulle. Menomatkalla luin kirjaa ja neuloin kahvilassa, ja lisäksi päälläni oli Yksi oikein, yksi nurin -paita = herätin huomiota naapuripöydissä. Julkineulominen näyttää edelleen olevan outo ilmestys, sillä kuten Villasukka jo omassa blogissaan ennätti kertoa, Keuruun Kamanassa 7.7. lähes jokainen mummeli tuli tiedustelemaan, mistä on kyse. Vaikea oli heidän uskoa, että ihan vain omaksi iloksemme siinä neulomme emmekä ole paikalla mitään tiettyä tarkoitusta varten.

Tallinnassa kävin kolmessa lankaliikkeessä, joissa en ennen ollut käynyt. Liann Lõngadista enkä uudesta liikkeestä Pronksilla (en muista liikkeen nimeä) en ostanut mitään, mutta Karnaluksista ostin. Tällaista valkoista 100 % merinovillaa lähti puoli kiloa mukaani. Villat eivät taida olla peräisin tästä vihreästä lampaasta.

Ostin myös tilpehööriä. Pahoittelen huonoa kuvaa, Paint Shop ei suostu toimimaan, joten kuvat ovat vain pienennettyjä. Helmet ovat kassinkahvat, etualalla on muutama silityskuva ja vasemmassa reunassa pilkottaa 2,25 mm Addin sukkikset. Sukkikset tulivat kyllä ihan tarpeeseen, noista muista en tiedä, mitä teen ja milloin ;o)


Nyt on kesän matkailut matkailtu, ellei joitakin mökkireissuja lasketa. Lankavarasto on kesän aikaan vain kasvanut, joten nyt täytyy laittaa itseni järjestykseen. Suunnittelin jo loppuvuodeksi lankalakkoa, mutta harkitsen vielä. Jotakin valmistakin on onneksi syntynyt, vaikkakin hyvin pientä.


Sain joskus jonkun lehden kaupanpäällisinä tuon pussinsuuklipsuttimen, joten täytyi neuloa siihen ympärille pussi. En ymmärtänyt laittaa kuvaan mitään kokoa osoittavaa, mutta pussi on leveimmältä kohdaltaan 25 cm ja korkeutta sillä on 27 cm. Lankana on Noro Kureyon, jota kului yksi kokonainen kerä ja vähän jämiä päälle, yhteensä 62 grammaa. Puikot olivat 4 milliset. Pussukka menee varmaankin lahjaksi joskus jollekulle. Olipa muuten erityisen hankalaa kiinnittää neule klipsuun, en usko tekeväni tällaista toiste! Kaksi jaksoa Sydämen asialla -sarjaa tarvittiin, enkä ole vieläkään kiinnitykseen tyytyväinen.

Nyt lienee aika painella sohvalle, Paraphernalia-sukat ovat vähää vaille valmiit.