Ohi on

Ensinnäkin kiitokset Marjutille tehokkaasta pitsineuleiden poissapitämisyrityksestä. Juuri nyt työn alla oleva bolero on kyllä tehokas karkote sekin, nimittäin kahden pienen hihan tekeminen tuntuu tuskalta: aina vain sitä samaa saa.. siis samaa kuviota. Eikä se lopu koskaan.

Joka kesä saapuu ompeluinnostus, joka kestää hyvin vähän aikaa. Eilen se tuli, ja nyt se on ohi. Mummon vanhalla Husqvarnalla huristelin innon pois.

(Klik isommaksi)

Innostus lähti oikeastaan tästä Tikkunuottasilla-blogin postauksesta. Mullakin oli trikoita kaapissa, viime kesänä alesta ostettuja Nansoja, ja ajattelin tehdä tuon saman tunikan SK 4/2009:stä, mutta kuten kuvista näkyy, samanlaista ei tullut lainkaan. No joo, tulipahan tunika tehtyä. Trikoon ompelu ei ole mukavaa, ja kaksoisneulaa kaipasin. Luulin, ettei minulla ole sellaista, kunnes koneesta katkesi neula ja löysin uutta etsiessäni myös kaksoisneulan. Tietenkin sitten, kun tunikan helma oli jo ommeltu... Kai sitä kotona voi käyttää. Kuvatkin ovat huonoja, kun piti itse niitä näpytellä.

Muut ompelukset onnistuivatkin sitten ihan suunnitellusti. Vihreä kassi on Marimekon vahakangasta, ja siitä tuli tuollainen jättimäinen lötkökassi vaikkapa uimakamppeiden kuljettamiseen. Idea on Modasta 3/2009, vaikkakin ohjeen mukaan kassista olisi tullut vieläkin suurempi. Musta-valko-harmaat kassit tein pikaisesti Hemtexin alennustableteista. Kukallisessa on ihan vain kaksi tablettia ommeltu yhteen ja siihen sangat kiinni, koivukuvioiseen tein vähän pohjaakin, jotta sinne mahtuu ruokaostoksia.

No niin, nyt ei sitten tarvitsekaan ommella mitään noin puoleen vuoteen, mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ;o)