Miniä pyysi tekemään kaksivuotiaalle myssyn, jonka oli nähnyt tuttavansa lapsen päässä. Ohjekin oli tiedossa ja vieläpä ilmaisohje netissä. Mikäs sen helpompaa mummolle! Tykkään neuloa valmiista ohjeista enkä niinkään soveltaa ja säveltää itse, etenkin silloin, jos tekee jollekulle muulle kuin itselle. Itselle voi aina sovittaa, mutta muille tehdessä valmis ohje mittoineen on paras.
Malli on Aviatrix ja ohje on täällä. Ohje olikin erinomainen, joten innostuin vähän... Nuori serkkunikin sai juuri vauvan muutama päivä sitten, niin alkoi vähän pipottaa lisää.
Hehkutan ohjetta: ensinnäkin sen saa ilmaiseksi kolmella eri kielellä. Toiseksi ohjeessa on seitsemän eri kokoa eli vastasyntyneestä nelivuotiaaseen. Kolmanneksi kokomerkinnät on varustettu iän lisäksi päänympärysmitalla. Ja neljänneksi tulee ehkä se paras: ohje on kirjoitettu kolmelle langanvahvuudelle, joten taatusti löytyy kaapista sopivaa lankaa työhön eikä tarvitse itse muutella silmukkamääriä vastaamaan omaa lankaa. Ohje minun makuuni, olisin maksanutkin tällaisesta ohjeesta mielelläni!
Ensin tein vihreä-ruskean pipon, vähän niin kuin ohjetta kokeillakseni. Vihreän tai ruskean sävyjä miniä toivoi, mutta tässä taitaa olla vähän väärää sävyä silti. Katsotaan, jos käyn kaupassa hakemassa vielä paremmin pukuun sopivaa vihreää.
Tässä vielä tarkemmat tiedot myssyistä.
Lanka: Vihreä-ruskeassa Maija, 38 g, (langanpaksuus sportweight)
Puikot: 3 mm ja 3,25 mm
Koko: 18 months, päänympärys n. 49 cm
Lanka: Valkoisessa Grignasco Topwool, 26 g, (langanpaksuus sportweight)
Puikot: 3 mm ja 3,25 mm
Koko: 3 months, päänympärys n. 40 cm
Lanka: Ruskeassa Rowan Felted Tweed, 18 g, (langanpaksuus DK)
Puikot: 3,5 mm ja 4 mm
Koko: newborn, päänympärys n. 37,5 cm
Tunnustan, että neljäskin on jo nappia vaille valmis.
perjantai 25. helmikuuta 2011
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Aina samat ongelmat?
Jos on opettaja, tarkoittaako se, ettei voi itse oppia mitään? Siltä välillä vaikuttaa... Valokuvauksesta en näemmä opi mitään, mutta se kyllä - myönnän - johtuu ihan opettelun puutteesta. En jaksa panostaa asetusten opetteluun tai oikean valaistuksen hakemiseen ja siksipä taas kuvat ovat epätarkkoja ja korostavat kaikkea muuta paitsi kuvauskohdetta.
Sen sijaan nyt päätin oppia viimeinkin, että kotimaisten lehtien ohjeissa lastenvaatteiden koot ovat mitä sattuu eli kaksivuotiaalle kaksivuotiaan koolla tehty vaate mahtuu vähintäänkin kolmevuotiaalle isoveljelleen ellei isommillekin lapsille. Miksi ohjeissa ei ole senttikokoja, eiväthän ihmiset edes lapsina ole samassa iässä samankokoisia?
Toiseksi en tykkää siitä, että joudun itse arvaamaan puolet ohjeen sisällöstä. Olen tottunut ulkomaisten lehtien ja kirjojen ohjeisiin, jotka ovat välillä naurettavankin yksityiskohtaisia, mutta otan mieluummin liian yksityiskohtaiset kuin epämääräiset ohjeet. Esim. tässä villapaidan ohjeessa oletettiin, että neuloja tietää ja hoksaa itse monia asioita, kuten kuvioiden kohdistamista eri kappaleissa ja hihojen yhdistämisissä. Kyllä hoksasin juu, mutta entäpä se neuloja, joka ei ole ennen tehnyt raglanpaitaa tai palmikoita? Jos maksan ohjeesta, haluan, että se on kaikilta osin valmis ohje. Käytin vielä samaa lankaakin kuin ohjeessa, väriä myöten, joten minun ei pitäisi joutua itse pähkäilemään mitään. Jouduin silti. (Tosin myönnettäköön nyt, etten maksanut tästä ohjeesta kuin välillisesti; sain Modan näytenumeron Parnasson tilauksen kylkiäisenä.)
Malli: Moda 1/2011
Lanka: Sandnesgarn Sisu, 182 g
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm
Koko: ohjeen 2-vuotias
Toivon siis selkeyttä ohjeisiin ja senttikokoja. Kotimaisille lehdille tuntuu tosin olevan turha esittää mitään toiveita. Novita pilasi maineensa mallikopioinnillaan jo aiemmin ja nyt saman on tehnyt Suuri Käsityölehti. Nettineulojalle asia on jo tuttu, mutta koska blogiani lukee muutama sellainenkin ihminen, joka ei seuraa neulemaailmaa muuten, vaahtoan asiasta minäkin.
Kyse on siis siitä, että Elizabeth Zimmermannin vanha klassikko-ohje Baby Surprise Jacket on julkaistu uudessa SK:ssa ilman mainintaa alkuperäisestä suunnittelijasta. Ravelrystä luin, että aktiiviset neulojat ovat kysyneet ohjeen oikeudet omistavasta yhtiöstä, onko SK:lla ollut oikeus ohjeen julkaisuun. Ilmeisesti ei ole ollut, joten nyt jännityksellä seurataan, miten asia etenee. Toivottavasti yhtiö älähtää kovaa, ja toivottavati tämä jupakka nyt viimeistään opettaa suomalaisetkin käsityölehdet katsomaan vähän ympärilleen: siis nettiin, jossa jo kaikki muut ihmiset ovat. Jos vaikkapa päästäisiin törkeän kopioinnin lisäksi eroon niistä naurettavista lehdissä "uutuuksina" esitellyistä jutuista, joita nettineulojat ovat jo vuosia tehneet.
Sen sijaan nyt päätin oppia viimeinkin, että kotimaisten lehtien ohjeissa lastenvaatteiden koot ovat mitä sattuu eli kaksivuotiaalle kaksivuotiaan koolla tehty vaate mahtuu vähintäänkin kolmevuotiaalle isoveljelleen ellei isommillekin lapsille. Miksi ohjeissa ei ole senttikokoja, eiväthän ihmiset edes lapsina ole samassa iässä samankokoisia?
Toiseksi en tykkää siitä, että joudun itse arvaamaan puolet ohjeen sisällöstä. Olen tottunut ulkomaisten lehtien ja kirjojen ohjeisiin, jotka ovat välillä naurettavankin yksityiskohtaisia, mutta otan mieluummin liian yksityiskohtaiset kuin epämääräiset ohjeet. Esim. tässä villapaidan ohjeessa oletettiin, että neuloja tietää ja hoksaa itse monia asioita, kuten kuvioiden kohdistamista eri kappaleissa ja hihojen yhdistämisissä. Kyllä hoksasin juu, mutta entäpä se neuloja, joka ei ole ennen tehnyt raglanpaitaa tai palmikoita? Jos maksan ohjeesta, haluan, että se on kaikilta osin valmis ohje. Käytin vielä samaa lankaakin kuin ohjeessa, väriä myöten, joten minun ei pitäisi joutua itse pähkäilemään mitään. Jouduin silti. (Tosin myönnettäköön nyt, etten maksanut tästä ohjeesta kuin välillisesti; sain Modan näytenumeron Parnasson tilauksen kylkiäisenä.)
Malli: Moda 1/2011
Lanka: Sandnesgarn Sisu, 182 g
Puikot: 2,5 mm ja 3 mm
Koko: ohjeen 2-vuotias
Toivon siis selkeyttä ohjeisiin ja senttikokoja. Kotimaisille lehdille tuntuu tosin olevan turha esittää mitään toiveita. Novita pilasi maineensa mallikopioinnillaan jo aiemmin ja nyt saman on tehnyt Suuri Käsityölehti. Nettineulojalle asia on jo tuttu, mutta koska blogiani lukee muutama sellainenkin ihminen, joka ei seuraa neulemaailmaa muuten, vaahtoan asiasta minäkin.
Kyse on siis siitä, että Elizabeth Zimmermannin vanha klassikko-ohje Baby Surprise Jacket on julkaistu uudessa SK:ssa ilman mainintaa alkuperäisestä suunnittelijasta. Ravelrystä luin, että aktiiviset neulojat ovat kysyneet ohjeen oikeudet omistavasta yhtiöstä, onko SK:lla ollut oikeus ohjeen julkaisuun. Ilmeisesti ei ole ollut, joten nyt jännityksellä seurataan, miten asia etenee. Toivottavasti yhtiö älähtää kovaa, ja toivottavati tämä jupakka nyt viimeistään opettaa suomalaisetkin käsityölehdet katsomaan vähän ympärilleen: siis nettiin, jossa jo kaikki muut ihmiset ovat. Jos vaikkapa päästäisiin törkeän kopioinnin lisäksi eroon niistä naurettavista lehdissä "uutuuksina" esitellyistä jutuista, joita nettineulojat ovat jo vuosia tehneet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)