Ohi on

Ensinnäkin kiitokset Marjutille tehokkaasta pitsineuleiden poissapitämisyrityksestä. Juuri nyt työn alla oleva bolero on kyllä tehokas karkote sekin, nimittäin kahden pienen hihan tekeminen tuntuu tuskalta: aina vain sitä samaa saa.. siis samaa kuviota. Eikä se lopu koskaan.

Joka kesä saapuu ompeluinnostus, joka kestää hyvin vähän aikaa. Eilen se tuli, ja nyt se on ohi. Mummon vanhalla Husqvarnalla huristelin innon pois.

(Klik isommaksi)

Innostus lähti oikeastaan tästä Tikkunuottasilla-blogin postauksesta. Mullakin oli trikoita kaapissa, viime kesänä alesta ostettuja Nansoja, ja ajattelin tehdä tuon saman tunikan SK 4/2009:stä, mutta kuten kuvista näkyy, samanlaista ei tullut lainkaan. No joo, tulipahan tunika tehtyä. Trikoon ompelu ei ole mukavaa, ja kaksoisneulaa kaipasin. Luulin, ettei minulla ole sellaista, kunnes koneesta katkesi neula ja löysin uutta etsiessäni myös kaksoisneulan. Tietenkin sitten, kun tunikan helma oli jo ommeltu... Kai sitä kotona voi käyttää. Kuvatkin ovat huonoja, kun piti itse niitä näpytellä.

Muut ompelukset onnistuivatkin sitten ihan suunnitellusti. Vihreä kassi on Marimekon vahakangasta, ja siitä tuli tuollainen jättimäinen lötkökassi vaikkapa uimakamppeiden kuljettamiseen. Idea on Modasta 3/2009, vaikkakin ohjeen mukaan kassista olisi tullut vieläkin suurempi. Musta-valko-harmaat kassit tein pikaisesti Hemtexin alennustableteista. Kukallisessa on ihan vain kaksi tablettia ommeltu yhteen ja siihen sangat kiinni, koivukuvioiseen tein vähän pohjaakin, jotta sinne mahtuu ruokaostoksia.

No niin, nyt ei sitten tarvitsekaan ommella mitään noin puoleen vuoteen, mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ;o)

Ihana talvipäivä!

Tänään on ollut hyvä päivä sekä sään että toimeliaisuuden puolesta. Sain kaivettua ompelukoneen esille ja viimeisteltyä pari työtä. Ensin ompelin näihin villapöksyihin leijonan koristeeksi. Housut ovat olleet valmiina jo pari kolme viikkoa, mutta kun ensin ei ollut keltaista ompelulankaa ja sitten kun oli, ei sattunut huvittamaan.



Malli: Ottobren pöksyt muokattuna pyöröneuleeksi ja jotain muutakin muokkasin.
Lanka: Oü Rewoolin hahtuva kolminkertaisena, 78 g
Koko: ohjeen suurin
Puikot: Resoreissa 4 mm, muuten 5 mm

Ja sitten ompelin viimeinkin loppuun hamosen. Tämän keskeneräisyys on ärsyttänyt kovasti, kun niin kovalla innolla taas ostin kankaan ja niinhän siinä kävi, että kaappiin jäi. Vaan nyt hame on käyttökunnossa ja käväisi jo kanssani Oulunkylässä. (Neulojille, ainakaan hesalaisille, ei varmaan tarvitse mainita erikseen, miksi kävin hameineni Oulunkylässä..)



Hameen kaava on Joka tyypin kaavakirjasta, kangas Eurokankaasta. Kuvat on itselaukaisimella otettuja, joten etenkin tämä alempi on omituinen. Mutta näkyypä siinä hyvin hameen a-linjaisuus.



Oulunkylän Nordia-lankakaupassa siis käväisin pikaisesti. Tarvitsin lisää M&K:n Icelandia, kun lohikärmeshuivi jäi vähän kesken. Icelandia ei enää ollukaan pussilankaosastolla euron kappalehinnalla, vaan se oli normaalihintaisena hyllyssä 2,50 € / kerä. Ikävää, mutta ei auttanut, ostettava oli. Olisin ostanut lankaa useammankin kerän, mutta nyt tyydyin yhteen. Puhelen tässä hieman epämääräisesti asiasta, koska ostokset ja Icelandit liittyvät joululahjoihin. En varsinaisesti aio kutoa joululahjoja, mutta niitä on ihan kuin itsellään alkanut syntyä. Teen minkä ehdin ja minkä verran huvittaa.

Hyvää päivää pilasi kyllä vähän, kun kotimatkalla huomasin rappukäytävän ovessa lapun: talossamme suoritetaan lattioiden pesua ja vahausta... Pitänee yrittää olla kotosalla, jotta näen, miten tällainen urotyö oikein suoritetaan. Olen kyllä usein nähnyt, kuinka talonmies pesee lattioita, mutta en ole nähnyt, miten pesua suoritetaan. Mikä ihme saa kirjoittamaan tällaista kapulakieltä? Onko lattianpesu niin vähäpätöistä puuhaa, että siitä täytyy yrittää tehdä hienompaa? Vai yritetäänkö suorittamisilla pelästyttää talon mummot? Selittää kallis lasku? Suorittavatko nämä lattianpesijät kesälomallaan onkimista? Kotonaan suorittavat ruoanlaittoa? Pahoittelen tätä äikänopekohtausta ;o)

Arvonnan tulos sekä messusaalis

Tadaa, arvonnan on rumpujen päristessä voittanut Käksä. Onnea! Vihreä juttu arpalipukkeen takana lähtee sinulle heti, kun saan osoitetietosi. Laitoin blogiisi sähköpostiosoitteeni. Kuten ehkä kuvasta näkyy, vihreä juttu on lankaa, ja saattaapa siitä joku jo tunnistaa langankin.



Perjantainen messusaaliini on tässä. Joka tyypin kaavakirjaa olin jo sillä silmällä katsellut ja nyt sen nappasin. Heräteostos sen sijaan oli tuo Knitters almanac, josta en tiedä, tekeekö sillä mitään, mutta onpahan nyt hyllyssä varulta. Kangas muovipussissa on harsopellavaa, josta tulee joskus jotain. Harmaat taas ovat säärystimet, jotka ostin ihan valmiina, kun en niitä kuitenkaan saa aikaiseksi neuloa ja tarvetta jo oli. Koneella nuo on tehty 100 % villasta. (Äiti, ei ollut mustia! Tai oli, mutta erilaisia, ja ne oli mun mielestä liian lyhyitä ja kittanoita.)



Nalle- ja pupunapeista vielä lähikuva.

Aika laiha saalis siis, kun en edes lankaa ostanut yhtään. Hyvähän se toki on, kun entisiä on ihan riittävästi. Tänään olen vihdoin saanut ommeltuakin. Joka tyypin kaavakirjasta aloin heti tehdä hametta Eurokankaan alesta ostetusta kankaasta, mutta se ei valmistunut mm. vetoketjun puuttuessa. Sen sijaan tällaista valmistui.



Kankaat ovat huuto.net-ostoksia, joten oli syytäkin löytää niille käyttöä. Nuo tyynyt eivät jää omalle sohvalle, vaikka syötävän suloisia ovatkin, vaan pääsevät pikku-Ahdin huoneeseen joulupaketissa. Kasseista toinen jää kotiin, toinen lahjaksi. Toivottavasti Ahti 1 v 2 kk ei muuten käy lukemassa täällä mummun blogissa....

(klik isommaksi)

Jämätyyny

Tällä viikolla piti kovasti hameen kaavojen kanssa huseerata. Enpä ole huseerannut. Väsymys on iskenyt, ja nukuin viime yönä lähes kellon ympäri. Silti väsyttää kaiken aikaa.

Tänä aamuna (siis lähes 11 päivällä..) herättyäni otti kaikenlainen saamattomuus aivoon ja kaivelin ompelukoneen esille. Sain viimein koottua tämän tyynyn, johon palat on olleet valmiina vaikka kuinka kauan. Toinen puoli tyynystä on neulottu, toinen kankaasta. Neulomisen olen aloittanut joskus viime keväänä, kun oli jämälankakuukausi meneillään. Yritin silloin päästä eroon kaikesta Samoksesta, mikä onnistui melko hyvin. Enää ei ole kuin 80 grammaa eri värisiä jämiä jäljellä. Lopuille onkin sitten vaikea keksiä mitään järkevää käyttöä, kun taitaa olla useampaa väriä ja osaa vain tosi vähän. Nukkekodin matto?



Lanka: Novita Samos -jämiä, 88 grammaa
Puikot: 4,5 mm
Mallina oikeeta ja nurjaa omasta päästä.

Tyynyn taakse ompelin tällaisen tilkkutaustan. Kaunista kangastahan tuo olisi, jos olisi yhdestä palasta. Vaan on kolmesta kappaleesta. Löhöillessä tuo on hyvä niskan alle piiloon tungettavaksi, joten toimii hyvin tarkoitukseensa. Päällisen voi sitten viskata roskiin, kun likaantuu, ja tehdä toisista tilkuista uuden ;o)



Eilen tuli arpajaisvoittokin postissa. Voitin Kesän lapsi -blogin arpajaisissa, ja sain tällaisen pellavakankaalle kirjotun sydämen sekä ihanan kortin. Sydämen aion käyttää koristeeksi, kunhan saan aikaan itselleni kirjastokassin tms. laukun. Kiitoksia!



Ompelin tänään yhden muunkin jutun, mutta sitä ei voi vielä julkistaa. Sitä paitsi siitä ottamani kuvat olivat surkeita. Näette niitä kuitenkin - halusitte tai ette - kunhan ompeluksen saaja ensin tapaa tuotoksen livenä.

Uusi tauti

Neuloosit ja startitikset ovat poistuneet tästä talosta, kuten viimeksikin kirjoittelin. Luulin, että töitä pukkaa ja sitä varten ei neulotuta. Ehei, syynä onkin uusi tauti, ompelioosi, josta jo oireita on näkynytkin. Tänään vasta tuli varma diagnoosi.

Tauti etenee tällä viisiin:

1 a) Itämisvaihe. Potilas käy kangaskaupassa mieluummin kuin lankakaupassa. Ostaa tilkkuja, kun saa halvalla ja niitä voi tarvita. Ompeleekin niistä jotain pientä osoittaakseen, että tarvetta todella oli.
b) Potilas ei vieläkään tunnista tautia, mutta selailee huuto.netissä myytäviä kankaita ja ostaakin jotakin. Tää oli niin hauska, tästä voi tehdä jotain Ahdin uuteen huoneeseen.

2) Tauti on puhjennut. Potilas havaitsee jonkin puuttuvan vaatteen, kuten näille säille ja hameidenpitoinnostukseen sopivan takin. (Hameinnostuskin saattaa olla osa taudinkuvaa, mutta tästä tiedemiehet vielä kiistelevät.) Potilas menee vaatekauppaan, koska siellähän niitä puuttuvia vaatteita myydään. Mikään ei kelpaa, ja potilas pyörittelee silmiään järisyttäville hinnoille. Ai että maksaisin 300 takista? Tää alle satasen takkihan hajoaa käsiin, kato nyt miten huonosti nää saumat on ommeltu.
Potilas ei osta mitään vaan kävelee nenä pystyssä ulos.
Illemmalla potilas päättää säästää rahaa lisää ja menee kirjastoon lukemaan neulelehtiä. Neulelehtiin potilas ei koskekaan, mutta lukee Ottobren naistenvaatenumeroa. Hei näitähän saa tilata yksittäinkin, taidanpa..

3) Tauti on erittäin pahana. Potilas on tilannut kaavalehtiä vastoin parempaa tietoaan. No aina ennen ompeluinnostus on mennyt ohi ennen kuin olen ehtinyt saada kaava-arkkia irti lehdestä, mutta ei varmasti nyt. Kun ne kaupassakin oli niin huonoja. Ei kai sillä ole väliä, etten ole ennen ommellut mitään hametta isompaa, kai kuka tahansa osaa takin ommella vuorineen ja vetoketjuineen, taskuineen ja tamppineen?

4) Onko taudille mitään tehtävissä, emme tiedä. Aika näyttää.

Viimeistelypuuhissa

Olympialaiset alkavat huomenna. Silloin alkaa vimmattu Green Day -liivin neulominen. Tämän viikon vähäisen neuleajan olenkin sitten käyttänyt keskeneräisten viimeistelyyn. Höyryttelin kappaleita ja sain yhdet napit ommeltua, mukavaa pikku edistystä siis. ÄOL:n foorumissakin sain neulottua oikein mukavasti. Näistä toimista huolimatta jää ikävästi keskeneräisiäkin odottamaan olympianeuleen jälkeisiä aikoja, mm. Novita Bambusta tekeillä oleva pusero.

Aloitetaanpa esittely viime viikolla tekemästäni pikatyynystä. Innostuin Eurokankaassa tunkemaan tilkkuja kahden euron pussiin, ja mukana oli tällaisia kukkatilkkuja. Yhdistin niitä neljä tyynynpäälliseksi (älkää katsoko tarkkaan, tilkut eivät ole aivan suoria..). Samassa pussissa oli sopiva kangas myös tyynyn toiseksi puoleksi. Kassia olin kaavaillut noista kukkatilkuista, mutta ostoksilla mukanani ollut henkilö höpötti koko ajan jotain tyynyistä, niin se iskostui takaraivooni ;o) Sisustyyny minulla olikin valmiina, eli kyllä näitä sohvatyynyjä ihan tarkoituskin on ollut tehdä.

Tyyny eestä, ja tyyny takaa.



Tässä sitten on ikuisuuden työn alla ollut Ahdin 1-vuotissyntymäpäivälahja. Syntymäpäivä on tämän kuun lopulla, joten ei edes mennyt tiukille valmistuminen. Aloitin puseron viime kesänä, ennen kuin Ahti edes oli syntynyt, joten aikas kauan sain taas kulumaan... Tällä viikolla sain viimein ommeltua napit, jotka nekin on olleet ostettuina jo varmaan kuukausia. Toukokuussa taisin neuloa napituskaitaleet ja kauluksen.


Lanka tässä on Mandarin Petit, puikot 2,5 ja 3 mm. Pusero painaa nappeineen 144 grammaa. Ohjeen sain sieltä mistä langatkin eli viime kesänä Keuruun Pala-Rannasta. Ohje oli Sandnes Garnin omasta lehtisestä, mutta en tiedä sen tarkemmin. Koko on 12/18 kk, ja tämä selittyy erittäin joustavalla mallineuleella.


Tämän viikon neulontasaldo onkin sitten näin vaivainen, sukat kokoa 21-22 ja lapaset kokoa 90 cm. Lahjaksi menevät. Lankana OnLinen Supersocken paksumpi versio, väri Nordland-color ja puikot 3 mm. Ihan perustavaraa, joka sopii hyvin tietysti tähän lankaan mutta myös siihen, että piti olla aivotonta neulottavaa foorumiin mukaan. Sukilla painoa 30 g ja lapasilla 26 g.


Katsokaapa, kuinka hienosti lanka käyttäytyy paikoitellen. Aivan kuin olisin kovalla vaivalla neulonut kirjoneuletta ;o)



Vielä vilautus höyrytettyihin. Siellä on viime viikolla valmiiksi neulottuja kappaleita odottamassa parempia aikoja.

Kohtauksia

Minulla on ollut kohtausten viikonloppu.

Perjantaina sain ensin ompelukohtauksen, kun sain päähäni, että tahdon tehdä Tampereelle tuliaisia vietäväksi. Pöytäliinaa varten ostamastani Päärynä-kankaasta oli vielä reilu pala jäljellä, ja aloin ommella siitä kasseja. Ihan omasta päästäni vetäisin "kaavat", eli vain leikkasin palat ja ompelin.

Tässä ensin hieman epäonnistunut "käsilaukku". Muuten se on ihan hyvä, mutta kassi on liian syvä ja suuaukko ehkä hieman liian pieni. Ensi kerralla siis kymmenen senttiä pois kassin yläosasta. Tavoittelin päärynän muotoa, mutta kankaan päärynät ovat liian suuria tähän tarkoitukseen. Ehkä hyvällä mielikuvituksella voi nähdä tässä päärynän? Teen kuitenkin tämän tapaisen kassin myös itselleni toisesta kankaasta, sitten joskus, kun ompelukohtaus taas iskee.

Toinen kassi on ihan vain suora palanen, kauppakassityyppinen. Muuten oikein hyvä, mutta koska kangaspala oli jo päärynään huvennut, jäi hieman liian kapeaksi ollakseen toimiva kauppakassina.

Tässä kaksi iloista tonttua Tampereella Nekalan siirtolapuutarha-alueella. Minä olen tontuista tuo vähän pidempi.

Mieskin sai kohtauksen, nimittäin alkoi yhtäkkiä luontokuvaajaksi. Tämmöisiä saimme ihastella puutarhamökillä.



Eivätkä nämäkään kohtaukset vielä riittäneet, vaan tänään iski leivonta- ja ruoanlaittokohtaus. Tyhjensin pakastinta ja löysin metsällisen puolukoita. Googlasin puolukkaohjeita, ja löysin tämän kaakun Makuhetkiä-blogista. Ensin ilman....

ja sitten kuorrutteen kanssa. Jotain koristetta pitäisi vielä laittaa.

Toisen puolukkaisen ohjeen löysin Ruokalan sivuilta. Tämän otin hetki sitten uunista.

Tulisipa nyt neulekohtauskin ja valmistaisi läjän vaattehia. Eikä tarvitse pelästyä, tästä ei ole tulossa ompelu- saati ruokablogi. Nämä kohtaukset eivät tunnetusti esiinny tässä taloudessa kuin pari kertaa vuodessa kumpainenkin. Kumma juttu, että nyt osuivat samalle viikonlopulle. Miksi kohtaukset eivät tule sadesäällä?

Sukka- ja ompeluasioita

Hyviä ja huonoja sukkauutisia. Hyvät uutiset ensin. Nämä Paraphernalia-sukat ovat tänään valmistuneet ja kivat tuli.



Lankana on OnLinen Supersocke Silk, jota sain lahjaksi. Kahteen sukkaan kokoa 37-38 meni 80 grammaa, puikot olivat eebenpuiset 2,5 mm sukkikset. Tein kärjestä tarkoituksellisesti naftit, koska haluaisin käyttää näitä myös kengissä. Sukat ovat ihanat ja niitä oli mukava tehdä. Pari virhettä niissä on, nimittäin kummassakin kantapäässä on pari nurjaa silmukkaa oikeiden raitojen kohdalla, mutta huomasin virheen aina niin myöhään, että olisi pitänyt purkaa koko kantapää. En siis korjannut virheitä, eiväthän ne kantapäästä näy.

Supersocke Silk on minulle uusi tuttavuus, ihanan pehmeää ja pienestä halkeilusta huolimatta helppoa neuloa. Toivottavasti sukat kestävät pidempään kuin nämä kollegansa, huhtikuussa valmistuneet Pomatomukset.

Mitenkäs ne sukat parsittiinkaan? Eipä ole sellaista tarvinnut tehdä... ööh... luultavasti ikinä! En ainakaan muista parsineeni. (Noloa.) Ei siis enää Jitterbugista sukkia minulle, vaikka se kuinka ihanaa lankaa onkin!

Huonojen reikäuutisten jälkeen onkin kiva esitellä myös jotain ommeltua. Tosin tässä tarvitsi ommella vain kaksi sivusaumaa, mutta ompelua se on sekin. Ostin muutama päivä sitten Maija Isolan Päärynä-kangasta alesta, ja nyt mulla on ihana pöytäliina. (Laikut kuvassa ovat kosteita kohtia silityksen jäljiltä.) Kangasta jäikin, mutta en vielä jaksanut keksiä, mitä siitä tulisi.


Olen kokonaan unohtanut mainita, että sain Limeadinelta Brillante-tunnustuksen. Kiitos! Olen asian kanssa niin myöhässä, etten enää ala etsiskellä, kuka vielä ei ole tunnustusta saanut, joten jääköön jakamatta edelleen. Limeadine myös kyseli kuvaa Yksi oikein, yksi nurin -paidasta, mitä en tietenkään ole vieläkään ottanut ;o) Saatan saada senkin asian aikaan joskus, mutta Tellun blogissa näkee paidasta punaisen version, omani on musta.