Jaksoin viimein päätellä langanpäät tästä hatusta, jota aloitin neulomaan jo Posiolla. Neuloin sitä myös Keuruulla ja taisin tehdä päälaen vasta kotiin palattua, eli vaikka on pieni työ, sain menemään siihen kohtuullisesti aikaa.
Hattu on neulottu Noro Silk Gardenista (45 % silkkiä, 45 % kid mohairia, 10 % villaa) 4,5 mm puikoilla. Malli on Elisabeth's Perfect Hat 101 Designer one-skein wonders -kirjasta, mutta minä kyllä käytin lankaa 58 grammaa eli yli yhden kerän. En tiedä mistä se johtuu, sillä vähensin silmukkamäärää kymmenellä, koska alaosasta olisi tullut muuten ihan liian korkea. Muuta väliä ylimääräisellä langankulutuksella ei ole, mutta olisin voinut tehdä toisenkin tällaisen lahjaksi. Ostin nimittäin lankaa vain kaksi kerää, eikä vajaa nyt riitä oikein mihinkään.
Tässä lakki vielä takaa. Kuvat on itselaukaisimella otettuja, seli seli.
Tässä taas näkyy päälaki hyvin. Ensin siis neulottiin tuo alaosa tasona, ommeltiin yhteen ja poimittiin silmukat päälakea varten, koristeeksi kolme i-cordia, joihin laitettiin solmut. Kiva lakki tuli, sopiva ja nätti, tykkään.
Tykkään myös näistä siileistä, joita eilen illalla ja tänään olen ikkunanpesun lomassa tikutellut. Siilien ohje löytyy täältä.
Lankana siileissä on 7veljestä, mutta ei hajuakaan, paljonko neulottuun osaan meni. Nämä olivat sellaisia 7vee jämiä, jotka eivät värinsä puolesta kelpaa Kaaos-peittoon, ja siksipä tämä oli oiva keino päästä muutaman gramman nöttösistä eroon. Loput oranssit nöttöset tunginkin sitten siilien täytteeksi, samoin täytteenä on ällöä vaaleanpunaista akryylilankaa ja huovutusvillan jämiä.
Kokeilin siileille erilaisia silmä- ja nenäratkaisuja, ja näin jälkikäteen voi todeta, että ohjeen mukainen jälkikäteen kirjailu on paras, vaikkakaan tuon vasemmanpuoleisen siilin nenä ei ole kovin onnistunut. Vasemmalla oleva jää itselle karsean karvanoppaneulatyynyn korvikkeeksi, ja toiset kaksi muuttavat jossain vaiheessa muuanne.
Muutama päivä sitten, kun kävin lankavaraston läpi ja mukamas punnitsin kaiken, ihmettelin, miten lankaa oli pari sataa grammaa vähemmän kuin piti. Olin tästä aiemmasta mittavirheestä toki kovasti tyytyväinen, mutta eilen tajusin, että pari puuvillakerää oli väärässä paikassa ja puuttui siis omasta mittaustuloksestaan. Jep jep, eivät siis siilit ja pipot riittäneet lukemien pienennykseen, kun toisesta päästä pukkaa eksyneitä keriä. Elokuussa alkaa myös sukkalankaklubi, joka sekään ei suinkaan vähennä talosta lankaa.. Onneksi sitä ei voi enää perua ;o)
tiistai 29. heinäkuuta 2008
sunnuntai 27. heinäkuuta 2008
Kohtauksia
Minulla on ollut kohtausten viikonloppu.
Perjantaina sain ensin ompelukohtauksen, kun sain päähäni, että tahdon tehdä Tampereelle tuliaisia vietäväksi. Pöytäliinaa varten ostamastani Päärynä-kankaasta oli vielä reilu pala jäljellä, ja aloin ommella siitä kasseja. Ihan omasta päästäni vetäisin "kaavat", eli vain leikkasin palat ja ompelin.
Tässä ensin hieman epäonnistunut "käsilaukku". Muuten se on ihan hyvä, mutta kassi on liian syvä ja suuaukko ehkä hieman liian pieni. Ensi kerralla siis kymmenen senttiä pois kassin yläosasta. Tavoittelin päärynän muotoa, mutta kankaan päärynät ovat liian suuria tähän tarkoitukseen. Ehkä hyvällä mielikuvituksella voi nähdä tässä päärynän? Teen kuitenkin tämän tapaisen kassin myös itselleni toisesta kankaasta, sitten joskus, kun ompelukohtaus taas iskee.
Toinen kassi on ihan vain suora palanen, kauppakassityyppinen. Muuten oikein hyvä, mutta koska kangaspala oli jo päärynään huvennut, jäi hieman liian kapeaksi ollakseen toimiva kauppakassina.
Tässä kaksi iloista tonttua Tampereella Nekalan siirtolapuutarha-alueella. Minä olen tontuista tuo vähän pidempi.
Mieskin sai kohtauksen, nimittäin alkoi yhtäkkiä luontokuvaajaksi. Tämmöisiä saimme ihastella puutarhamökillä.
Eivätkä nämäkään kohtaukset vielä riittäneet, vaan tänään iski leivonta- ja ruoanlaittokohtaus. Tyhjensin pakastinta ja löysin metsällisen puolukoita. Googlasin puolukkaohjeita, ja löysin tämän kaakun Makuhetkiä-blogista. Ensin ilman....
ja sitten kuorrutteen kanssa. Jotain koristetta pitäisi vielä laittaa.
Toisen puolukkaisen ohjeen löysin Ruokalan sivuilta. Tämän otin hetki sitten uunista.
Tulisipa nyt neulekohtauskin ja valmistaisi läjän vaattehia. Eikä tarvitse pelästyä, tästä ei ole tulossa ompelu- saati ruokablogi. Nämä kohtaukset eivät tunnetusti esiinny tässä taloudessa kuin pari kertaa vuodessa kumpainenkin. Kumma juttu, että nyt osuivat samalle viikonlopulle. Miksi kohtaukset eivät tule sadesäällä?
Perjantaina sain ensin ompelukohtauksen, kun sain päähäni, että tahdon tehdä Tampereelle tuliaisia vietäväksi. Pöytäliinaa varten ostamastani Päärynä-kankaasta oli vielä reilu pala jäljellä, ja aloin ommella siitä kasseja. Ihan omasta päästäni vetäisin "kaavat", eli vain leikkasin palat ja ompelin.
Tässä ensin hieman epäonnistunut "käsilaukku". Muuten se on ihan hyvä, mutta kassi on liian syvä ja suuaukko ehkä hieman liian pieni. Ensi kerralla siis kymmenen senttiä pois kassin yläosasta. Tavoittelin päärynän muotoa, mutta kankaan päärynät ovat liian suuria tähän tarkoitukseen. Ehkä hyvällä mielikuvituksella voi nähdä tässä päärynän? Teen kuitenkin tämän tapaisen kassin myös itselleni toisesta kankaasta, sitten joskus, kun ompelukohtaus taas iskee.
Toinen kassi on ihan vain suora palanen, kauppakassityyppinen. Muuten oikein hyvä, mutta koska kangaspala oli jo päärynään huvennut, jäi hieman liian kapeaksi ollakseen toimiva kauppakassina.
Tässä kaksi iloista tonttua Tampereella Nekalan siirtolapuutarha-alueella. Minä olen tontuista tuo vähän pidempi.
Mieskin sai kohtauksen, nimittäin alkoi yhtäkkiä luontokuvaajaksi. Tämmöisiä saimme ihastella puutarhamökillä.
Eivätkä nämäkään kohtaukset vielä riittäneet, vaan tänään iski leivonta- ja ruoanlaittokohtaus. Tyhjensin pakastinta ja löysin metsällisen puolukoita. Googlasin puolukkaohjeita, ja löysin tämän kaakun Makuhetkiä-blogista. Ensin ilman....
ja sitten kuorrutteen kanssa. Jotain koristetta pitäisi vielä laittaa.
Toisen puolukkaisen ohjeen löysin Ruokalan sivuilta. Tämän otin hetki sitten uunista.
Tulisipa nyt neulekohtauskin ja valmistaisi läjän vaattehia. Eikä tarvitse pelästyä, tästä ei ole tulossa ompelu- saati ruokablogi. Nämä kohtaukset eivät tunnetusti esiinny tässä taloudessa kuin pari kertaa vuodessa kumpainenkin. Kumma juttu, että nyt osuivat samalle viikonlopulle. Miksi kohtaukset eivät tule sadesäällä?
torstai 24. heinäkuuta 2008
Kesäostoksia
Kävin tänään pitkästä aikaa Helsingin keskustassa ja kauppatorilla. Olihan vilskettä ja kansainvälinen tunnelma. Kerta kesässä kyllä riittää siellä käymiseen, vaikka asuukin tässä 12 minuutin junamatkan päässä.
Kauppatorilta ostin perunoita ja mansikoita, mutta varsinainen syy kaupunkiin menemiselle ovat nuo tuolla takana näkyvät kirjat. Kävin nimittäin Hobboksilla, kun arvelin siellä olevan hyviä alennusmyyntejä. Oikeanpuoleinen kirja onkin alennushyllystä napattu Home Stencilling -tuunauskirja, jonka ostin lähinnä siksi, kun oli niin halpa ja siinä oli mukana valmiita sapluunoita koristemaalaukseen.
Toisen kirjan kanssa tekikin sitten tiukkaa, nimittäin tarjokkaita oli niin paljon. Myyjä varmaan jo ajatteli, että eikö tuo akka lähde täältä ollenkaan pois, kun vain istuin ja istuin selaamassa neulekirjoja. Alla olevassa kuvassa näkyy se ihana villatakki, jonka vuoksi päädyin Michele Rose Ornen kirjaan Inspired to knit. Tuon kyllä taatusti teen joskus! (Kuvassa näkyvä raitaneule ei liity asiaan mitenkään, on vain kuvausrekvisiittana ;o).)
Tämäkin kirjan neuleista on ihana.
Ja katsokaa näitä hihoja!
Kirjasta löytyi jopa sellaistakin, jonka saattaisin saada aikaan jo olemassa olevista langoista, joten en anna itselleni lupaa ostaa lankaa tuohon ihanaan villatakkiin ennen kuin pari postausta sitten luetelluista kriteereistä joku täyttyy. Haluan sen kyllä nyt syystakikseni, joten eiköhän olisi parasta mennä neulomaan..
Huomenna auton nokka suuntaa kohti Tamperetta, joten hyviä viikonloppuja kaikille!
Tässä vielä pari kuvaa tuunauskirjan sapluunoista.
Kauppatorilta ostin perunoita ja mansikoita, mutta varsinainen syy kaupunkiin menemiselle ovat nuo tuolla takana näkyvät kirjat. Kävin nimittäin Hobboksilla, kun arvelin siellä olevan hyviä alennusmyyntejä. Oikeanpuoleinen kirja onkin alennushyllystä napattu Home Stencilling -tuunauskirja, jonka ostin lähinnä siksi, kun oli niin halpa ja siinä oli mukana valmiita sapluunoita koristemaalaukseen.
Toisen kirjan kanssa tekikin sitten tiukkaa, nimittäin tarjokkaita oli niin paljon. Myyjä varmaan jo ajatteli, että eikö tuo akka lähde täältä ollenkaan pois, kun vain istuin ja istuin selaamassa neulekirjoja. Alla olevassa kuvassa näkyy se ihana villatakki, jonka vuoksi päädyin Michele Rose Ornen kirjaan Inspired to knit. Tuon kyllä taatusti teen joskus! (Kuvassa näkyvä raitaneule ei liity asiaan mitenkään, on vain kuvausrekvisiittana ;o).)
Tämäkin kirjan neuleista on ihana.
Ja katsokaa näitä hihoja!
Kirjasta löytyi jopa sellaistakin, jonka saattaisin saada aikaan jo olemassa olevista langoista, joten en anna itselleni lupaa ostaa lankaa tuohon ihanaan villatakkiin ennen kuin pari postausta sitten luetelluista kriteereistä joku täyttyy. Haluan sen kyllä nyt syystakikseni, joten eiköhän olisi parasta mennä neulomaan..
Huomenna auton nokka suuntaa kohti Tamperetta, joten hyviä viikonloppuja kaikille!
Tässä vielä pari kuvaa tuunauskirjan sapluunoista.
keskiviikko 23. heinäkuuta 2008
Myytävänä
Tiedotan vain, että laitoin muutamia itselleni tarpeettomia lehtiä myyntiin finnishknitblogs-foorumiin.
tiistai 22. heinäkuuta 2008
Madonlukuja
Lankamäärien pohdintaa täällä. Vyötteissä on aina mainittu sekä gramma- että metrimäärä. Itse hahmotan lankamäärän parhaiten grammoissa, mutta etenkin ulkomaisissa ohjeissa törmää kerien lukumääränä, metreissä tai jaardeissa ilmaistuihin lankamääriin.
Mietiskelin tässä, paljonko minulla vielä on kaaospeitosta neulomatta, se kun on ollut tauolla juhannuksesta saakka. Grammoissa mitattuna lankamäärä saattaisi käydä ahdistamaan, joten päätin tällä kertaa mitata määrän metreissä. Ja kas, eihän lankaa ole kolmeakaan metriä neulottavana! Lankamadolla on mittaa n. 2 metriä 80 senttiä, katso itse, jos et usko ;o)
Lankamäärää olen muutenkin pohtinut. Kesän jäljiltä kaappi tursuaa, enkä kaikkea ole vielä edes saanut sinne sullottua. Jonkinlainen lankalakko on siis järjestettävä, ja siinä on tällaiset säännöt:
Lankaa saan ostaa
1. kun entisten määrä on kutistunut alle 10 kiloon TAI
2. kun kaaospeitto on valmis TAI
3. jonkin työn valmistuminen uutta lankaa ehdottomasti vaatii TAI
4. on jokin ihan älyttömän tolkuttoman mahtava alennus.
On tää niin rankkaa.
Mietiskelin tässä, paljonko minulla vielä on kaaospeitosta neulomatta, se kun on ollut tauolla juhannuksesta saakka. Grammoissa mitattuna lankamäärä saattaisi käydä ahdistamaan, joten päätin tällä kertaa mitata määrän metreissä. Ja kas, eihän lankaa ole kolmeakaan metriä neulottavana! Lankamadolla on mittaa n. 2 metriä 80 senttiä, katso itse, jos et usko ;o)
Lankamäärää olen muutenkin pohtinut. Kesän jäljiltä kaappi tursuaa, enkä kaikkea ole vielä edes saanut sinne sullottua. Jonkinlainen lankalakko on siis järjestettävä, ja siinä on tällaiset säännöt:
Lankaa saan ostaa
1. kun entisten määrä on kutistunut alle 10 kiloon TAI
2. kun kaaospeitto on valmis TAI
3. jonkin työn valmistuminen uutta lankaa ehdottomasti vaatii TAI
4. on jokin ihan älyttömän tolkuttoman mahtava alennus.
On tää niin rankkaa.
perjantai 18. heinäkuuta 2008
Sukka- ja ompeluasioita
Hyviä ja huonoja sukkauutisia. Hyvät uutiset ensin. Nämä Paraphernalia-sukat ovat tänään valmistuneet ja kivat tuli.
Lankana on OnLinen Supersocke Silk, jota sain lahjaksi. Kahteen sukkaan kokoa 37-38 meni 80 grammaa, puikot olivat eebenpuiset 2,5 mm sukkikset. Tein kärjestä tarkoituksellisesti naftit, koska haluaisin käyttää näitä myös kengissä. Sukat ovat ihanat ja niitä oli mukava tehdä. Pari virhettä niissä on, nimittäin kummassakin kantapäässä on pari nurjaa silmukkaa oikeiden raitojen kohdalla, mutta huomasin virheen aina niin myöhään, että olisi pitänyt purkaa koko kantapää. En siis korjannut virheitä, eiväthän ne kantapäästä näy.
Supersocke Silk on minulle uusi tuttavuus, ihanan pehmeää ja pienestä halkeilusta huolimatta helppoa neuloa. Toivottavasti sukat kestävät pidempään kuin nämä kollegansa, huhtikuussa valmistuneet Pomatomukset.
Mitenkäs ne sukat parsittiinkaan? Eipä ole sellaista tarvinnut tehdä... ööh... luultavasti ikinä! En ainakaan muista parsineeni. (Noloa.) Ei siis enää Jitterbugista sukkia minulle, vaikka se kuinka ihanaa lankaa onkin!
Huonojen reikäuutisten jälkeen onkin kiva esitellä myös jotain ommeltua. Tosin tässä tarvitsi ommella vain kaksi sivusaumaa, mutta ompelua se on sekin. Ostin muutama päivä sitten Maija Isolan Päärynä-kangasta alesta, ja nyt mulla on ihana pöytäliina. (Laikut kuvassa ovat kosteita kohtia silityksen jäljiltä.) Kangasta jäikin, mutta en vielä jaksanut keksiä, mitä siitä tulisi.
Olen kokonaan unohtanut mainita, että sain Limeadinelta Brillante-tunnustuksen. Kiitos! Olen asian kanssa niin myöhässä, etten enää ala etsiskellä, kuka vielä ei ole tunnustusta saanut, joten jääköön jakamatta edelleen. Limeadine myös kyseli kuvaa Yksi oikein, yksi nurin -paidasta, mitä en tietenkään ole vieläkään ottanut ;o) Saatan saada senkin asian aikaan joskus, mutta Tellun blogissa näkee paidasta punaisen version, omani on musta.
Lankana on OnLinen Supersocke Silk, jota sain lahjaksi. Kahteen sukkaan kokoa 37-38 meni 80 grammaa, puikot olivat eebenpuiset 2,5 mm sukkikset. Tein kärjestä tarkoituksellisesti naftit, koska haluaisin käyttää näitä myös kengissä. Sukat ovat ihanat ja niitä oli mukava tehdä. Pari virhettä niissä on, nimittäin kummassakin kantapäässä on pari nurjaa silmukkaa oikeiden raitojen kohdalla, mutta huomasin virheen aina niin myöhään, että olisi pitänyt purkaa koko kantapää. En siis korjannut virheitä, eiväthän ne kantapäästä näy.
Supersocke Silk on minulle uusi tuttavuus, ihanan pehmeää ja pienestä halkeilusta huolimatta helppoa neuloa. Toivottavasti sukat kestävät pidempään kuin nämä kollegansa, huhtikuussa valmistuneet Pomatomukset.
Mitenkäs ne sukat parsittiinkaan? Eipä ole sellaista tarvinnut tehdä... ööh... luultavasti ikinä! En ainakaan muista parsineeni. (Noloa.) Ei siis enää Jitterbugista sukkia minulle, vaikka se kuinka ihanaa lankaa onkin!
Huonojen reikäuutisten jälkeen onkin kiva esitellä myös jotain ommeltua. Tosin tässä tarvitsi ommella vain kaksi sivusaumaa, mutta ompelua se on sekin. Ostin muutama päivä sitten Maija Isolan Päärynä-kangasta alesta, ja nyt mulla on ihana pöytäliina. (Laikut kuvassa ovat kosteita kohtia silityksen jäljiltä.) Kangasta jäikin, mutta en vielä jaksanut keksiä, mitä siitä tulisi.
Olen kokonaan unohtanut mainita, että sain Limeadinelta Brillante-tunnustuksen. Kiitos! Olen asian kanssa niin myöhässä, etten enää ala etsiskellä, kuka vielä ei ole tunnustusta saanut, joten jääköön jakamatta edelleen. Limeadine myös kyseli kuvaa Yksi oikein, yksi nurin -paidasta, mitä en tietenkään ole vieläkään ottanut ;o) Saatan saada senkin asian aikaan joskus, mutta Tellun blogissa näkee paidasta punaisen version, omani on musta.
torstai 17. heinäkuuta 2008
Tallinnan terkut ja pientä valmistakin
Maanantaista keskiviikkoon oltiin Tallinnassa, Tallink Spa -hotellissa. Neulottua ei tosiaan tullut kuin laivamatkoilla, koska porealtaassa se olisi ollut hieman liian outoa jopa minulle. Menomatkalla luin kirjaa ja neuloin kahvilassa, ja lisäksi päälläni oli Yksi oikein, yksi nurin -paita = herätin huomiota naapuripöydissä. Julkineulominen näyttää edelleen olevan outo ilmestys, sillä kuten Villasukka jo omassa blogissaan ennätti kertoa, Keuruun Kamanassa 7.7. lähes jokainen mummeli tuli tiedustelemaan, mistä on kyse. Vaikea oli heidän uskoa, että ihan vain omaksi iloksemme siinä neulomme emmekä ole paikalla mitään tiettyä tarkoitusta varten.
Tallinnassa kävin kolmessa lankaliikkeessä, joissa en ennen ollut käynyt. Liann Lõngadista enkä uudesta liikkeestä Pronksilla (en muista liikkeen nimeä) en ostanut mitään, mutta Karnaluksista ostin. Tällaista valkoista 100 % merinovillaa lähti puoli kiloa mukaani. Villat eivät taida olla peräisin tästä vihreästä lampaasta.
Ostin myös tilpehööriä. Pahoittelen huonoa kuvaa, Paint Shop ei suostu toimimaan, joten kuvat ovat vain pienennettyjä. Helmet ovat kassinkahvat, etualalla on muutama silityskuva ja vasemmassa reunassa pilkottaa 2,25 mm Addin sukkikset. Sukkikset tulivat kyllä ihan tarpeeseen, noista muista en tiedä, mitä teen ja milloin ;o)
Nyt on kesän matkailut matkailtu, ellei joitakin mökkireissuja lasketa. Lankavarasto on kesän aikaan vain kasvanut, joten nyt täytyy laittaa itseni järjestykseen. Suunnittelin jo loppuvuodeksi lankalakkoa, mutta harkitsen vielä. Jotakin valmistakin on onneksi syntynyt, vaikkakin hyvin pientä.
Sain joskus jonkun lehden kaupanpäällisinä tuon pussinsuuklipsuttimen, joten täytyi neuloa siihen ympärille pussi. En ymmärtänyt laittaa kuvaan mitään kokoa osoittavaa, mutta pussi on leveimmältä kohdaltaan 25 cm ja korkeutta sillä on 27 cm. Lankana on Noro Kureyon, jota kului yksi kokonainen kerä ja vähän jämiä päälle, yhteensä 62 grammaa. Puikot olivat 4 milliset. Pussukka menee varmaankin lahjaksi joskus jollekulle. Olipa muuten erityisen hankalaa kiinnittää neule klipsuun, en usko tekeväni tällaista toiste! Kaksi jaksoa Sydämen asialla -sarjaa tarvittiin, enkä ole vieläkään kiinnitykseen tyytyväinen.
Nyt lienee aika painella sohvalle, Paraphernalia-sukat ovat vähää vaille valmiit.
Tallinnassa kävin kolmessa lankaliikkeessä, joissa en ennen ollut käynyt. Liann Lõngadista enkä uudesta liikkeestä Pronksilla (en muista liikkeen nimeä) en ostanut mitään, mutta Karnaluksista ostin. Tällaista valkoista 100 % merinovillaa lähti puoli kiloa mukaani. Villat eivät taida olla peräisin tästä vihreästä lampaasta.
Ostin myös tilpehööriä. Pahoittelen huonoa kuvaa, Paint Shop ei suostu toimimaan, joten kuvat ovat vain pienennettyjä. Helmet ovat kassinkahvat, etualalla on muutama silityskuva ja vasemmassa reunassa pilkottaa 2,25 mm Addin sukkikset. Sukkikset tulivat kyllä ihan tarpeeseen, noista muista en tiedä, mitä teen ja milloin ;o)
Nyt on kesän matkailut matkailtu, ellei joitakin mökkireissuja lasketa. Lankavarasto on kesän aikaan vain kasvanut, joten nyt täytyy laittaa itseni järjestykseen. Suunnittelin jo loppuvuodeksi lankalakkoa, mutta harkitsen vielä. Jotakin valmistakin on onneksi syntynyt, vaikkakin hyvin pientä.
Sain joskus jonkun lehden kaupanpäällisinä tuon pussinsuuklipsuttimen, joten täytyi neuloa siihen ympärille pussi. En ymmärtänyt laittaa kuvaan mitään kokoa osoittavaa, mutta pussi on leveimmältä kohdaltaan 25 cm ja korkeutta sillä on 27 cm. Lankana on Noro Kureyon, jota kului yksi kokonainen kerä ja vähän jämiä päälle, yhteensä 62 grammaa. Puikot olivat 4 milliset. Pussukka menee varmaankin lahjaksi joskus jollekulle. Olipa muuten erityisen hankalaa kiinnittää neule klipsuun, en usko tekeväni tällaista toiste! Kaksi jaksoa Sydämen asialla -sarjaa tarvittiin, enkä ole vieläkään kiinnitykseen tyytyväinen.
Nyt lienee aika painella sohvalle, Paraphernalia-sukat ovat vähää vaille valmiit.
Tunnisteet:
lankavarasto,
tarvikkeita,
tilpehööriä,
valmista 2008
sunnuntai 13. heinäkuuta 2008
Vaihteeksi kotona
Muutama tunti sitten palattiin kotiin. Melkoinen on kolmen viikon postipino, vaikka Hesari onkin lakkautettu poissaolon ajaksi. Kolme löhöilyviikkoa eri mökeillä ei ole kumma kyllä saanut aikaan isoa pinoa valmiita neuleita esiteltäväksi, mutta lankoja olen kyllä osannut lomallakin ostaa. Tässä koko saalis. Samalla saatte seurata matkareittiäni.
Parkanon kehräämöltä löysin Sirdar Snugglyä erääseen raitapaitaan, josta kuulette sitten lähemmin, kun se on puikoilla. Sieltä ovat myös dinosaurusnapit, jotka eivät kyllä kuvasta erotu. (Kuvasta puuttuu Yksi oikein, yksi nurin -paita, jonka kävin hakemassa Kauhavan Kangas-Aitasta.) Trekking pro naturaa ostin Käsityöliike Katariinasta Kokkolasta omiin polvisukkiini, tarjouksessa kun oli. Posiollakin piti olla jokin käsityöliike, mutta en sitä löytänyt tien pätkältä, jossa sen osoitteen mukaan piti olla. En kysellyt asiaa, kun en sieltä mitään tarvinnut. Oulussa kävin Somikissa, josta en ostanut lankaa vaan sellaisia kaarevia neuloja. Tarkoitus olisi kiinnittää yhteen pussukkaan sellainen sulkijaklipsutin vai mikä lieneekään nimeltään. Idénan Silkegarnit ja kissa-aiheiset kankaat ostinkin sitten matkan loppupäästä eli Keuruun Palarannasta, jossa oli remonttimyynti ja hirmun halpaa ;o)
Kaikki edellä mainitut liikkeet Keuruun putiikkia lukuun ottamatta olivat minulle uusia käyntikohteita, joten lomaa voinee pitää onnistuneena. Mieskin kiltisti seurasi perässä kaikkiin liikkeisiin eikä yhtään edes silmiään pyöritellyt ostoksille.
Ja mitä oikein olen neulonut koko tämän ajan? En juuri mitään. Valmiina ovat vain nämä kahdet sukat, jotka nakutin Posiolla ollessani. Kuten kaikki näkevät, lanka on 7veljestä jättiraitaa, ja kyse on erittäin perussukista, omasta päästä tehtyjä. Poika pyysi itselleen ja pojalleen villasukkia, ja siinäpä on sitten isälle ja pojalle samanmoiset. Hieman on tuota kokoeroa: isot sukat ovat kokoa 42-43, pienet sukat 20-21. Puikot 3,5 mm Addin 30 cm pyöröt isoissa sukissa, pienissä sukkikset. Yhteensä sukat painaat 152 g.
Olen myös neulonut yhden pussukan, mutta viimeistelyt ovat kesken, yksi pipo on kesken, kahdet sukat on kesken ja sitä rataa. Tilanne ei korjaannu myöskään lähipäivinä, sillä huomenissa matka jatkuu tällä kertaa etelään päin. Tallinnaan matkaamme pariksi päiväksi, eikä laivamatkoja lukuun ottamatta varmaankaan tule juuri neulottua. Mutta ehkä sitten sen jälkeen?
Parkanon kehräämöltä löysin Sirdar Snugglyä erääseen raitapaitaan, josta kuulette sitten lähemmin, kun se on puikoilla. Sieltä ovat myös dinosaurusnapit, jotka eivät kyllä kuvasta erotu. (Kuvasta puuttuu Yksi oikein, yksi nurin -paita, jonka kävin hakemassa Kauhavan Kangas-Aitasta.) Trekking pro naturaa ostin Käsityöliike Katariinasta Kokkolasta omiin polvisukkiini, tarjouksessa kun oli. Posiollakin piti olla jokin käsityöliike, mutta en sitä löytänyt tien pätkältä, jossa sen osoitteen mukaan piti olla. En kysellyt asiaa, kun en sieltä mitään tarvinnut. Oulussa kävin Somikissa, josta en ostanut lankaa vaan sellaisia kaarevia neuloja. Tarkoitus olisi kiinnittää yhteen pussukkaan sellainen sulkijaklipsutin vai mikä lieneekään nimeltään. Idénan Silkegarnit ja kissa-aiheiset kankaat ostinkin sitten matkan loppupäästä eli Keuruun Palarannasta, jossa oli remonttimyynti ja hirmun halpaa ;o)
Kaikki edellä mainitut liikkeet Keuruun putiikkia lukuun ottamatta olivat minulle uusia käyntikohteita, joten lomaa voinee pitää onnistuneena. Mieskin kiltisti seurasi perässä kaikkiin liikkeisiin eikä yhtään edes silmiään pyöritellyt ostoksille.
Ja mitä oikein olen neulonut koko tämän ajan? En juuri mitään. Valmiina ovat vain nämä kahdet sukat, jotka nakutin Posiolla ollessani. Kuten kaikki näkevät, lanka on 7veljestä jättiraitaa, ja kyse on erittäin perussukista, omasta päästä tehtyjä. Poika pyysi itselleen ja pojalleen villasukkia, ja siinäpä on sitten isälle ja pojalle samanmoiset. Hieman on tuota kokoeroa: isot sukat ovat kokoa 42-43, pienet sukat 20-21. Puikot 3,5 mm Addin 30 cm pyöröt isoissa sukissa, pienissä sukkikset. Yhteensä sukat painaat 152 g.
Olen myös neulonut yhden pussukan, mutta viimeistelyt ovat kesken, yksi pipo on kesken, kahdet sukat on kesken ja sitä rataa. Tilanne ei korjaannu myöskään lähipäivinä, sillä huomenissa matka jatkuu tällä kertaa etelään päin. Tallinnaan matkaamme pariksi päiväksi, eikä laivamatkoja lukuun ottamatta varmaankaan tule juuri neulottua. Mutta ehkä sitten sen jälkeen?
Tunnisteet:
lankavarasto,
sukat,
tarvikkeita,
valmista 2008
keskiviikko 2. heinäkuuta 2008
Terveisiä Posiolta!
Huhuu, Posiolla ollaan, tarkemmin Livohkassa.
Oikeastaan tulin vain kertomaan, että Parkanossa on lankakauppa! On ollut jo kuulemma vuosikymmeniä, mutta en minä vain ole tiennyt mitään.. Aika noloa, kun olen kulkenut anopin mökillä Parkanossa parikymmentä vuotta, enkä ole huomannut kirjaston vieressä kylttiä "Parkanon kehräämö". Nytkin huomasin liikkeen Tekstiiliteollisuuden jälleenmyyjälistalta. Liike oli ulkopuolelta melkein kuin omakotitalo ja vähältä piti, etten kääntynyt pihasta pois. Valikoimaa oli reilusti ja omistaja (muuten mies) jutusteli niitä näitä sillä seurauksella, ettei voinut poistua ostamatta jotakin ;o) Ostin Sirdar Snugglya kolme kerää, ja ihan tarpeeseen. Olin aikonut ostaa sitä Tapion kaupasta. Tapion kaupan jätinkin sitten väliin kokonaan, ettei taas tarvitse ostaa jotain.
Oikeastaan tulin vain kertomaan, että Parkanossa on lankakauppa! On ollut jo kuulemma vuosikymmeniä, mutta en minä vain ole tiennyt mitään.. Aika noloa, kun olen kulkenut anopin mökillä Parkanossa parikymmentä vuotta, enkä ole huomannut kirjaston vieressä kylttiä "Parkanon kehräämö". Nytkin huomasin liikkeen Tekstiiliteollisuuden jälleenmyyjälistalta. Liike oli ulkopuolelta melkein kuin omakotitalo ja vähältä piti, etten kääntynyt pihasta pois. Valikoimaa oli reilusti ja omistaja (muuten mies) jutusteli niitä näitä sillä seurauksella, ettei voinut poistua ostamatta jotakin ;o) Ostin Sirdar Snugglya kolme kerää, ja ihan tarpeeseen. Olin aikonut ostaa sitä Tapion kaupasta. Tapion kaupan jätinkin sitten väliin kokonaan, ettei taas tarvitse ostaa jotain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)