Omituinen liehuke on valmis.
Malli: Whisper Cardigan, IK kevät 2009
Lanka: Lanett, 200 g
Puikot: 4 mm, 2½ mm ja 3 mm
Koko: mää, taisi olla ohjeen toinen koko
Neulomisprosessi oli seuraavanlainen: Olin päättänyt neuloa tämän kaapissa olevista (kai Meemulta saaduista?) ruskeista Lanetteista. No eihän se riittänyt, kun ruskeaa oli kolme kerää. Hiha-selkäyhdistelmään meni jo vähän yli kaksi kerää. Piti siis mennä Menitaan. Tätä ruskeaa ei enää tehdä ollenkaan, joten jouduin jatkamaan eri värillä. Muuten eri väri ei haittaa, mutta tarvitsisin nimenomaan yksivärisiä vaatteita enkä kirjavia.
On tää vähän outo vaate, mutta tykkään kyllä silti. Töissä on aina aivan sairaan kuuma, joten tällaisille helposti riisuttaville hartialämmikkeille on kyllä tarvetta. Mutta miten tää viikataan hyllyyn?
Selkäpuolelta tää ei ihan täysin istu. Kuvasta ei ehkä näy kunnolla, mutta tohon kainaloiden alle tulee pussit. Joustimen tein 3 mm puikoilla, ja olisi ehkä saanut olla 3,5 milliset. Nyt joustin vetää kovasti kasaan ja tekee pussimaista vaikutelmaa. Höyryä vaan lisää, eiköhän se siitä asetu.
Tällainen teevuori tuli mulle postissa viime viikolla Saksasta. Anelin teetä Räveltämössä, ja kaksikin ihmistä on jo lähettänyt minulle näytteitä. Tässä riittää maistelemista.
perjantai 26. helmikuuta 2010
tiistai 23. helmikuuta 2010
Peruskauraa
Malli: Gusset Heel Basic Socks, Socks from the Toe Up -kirjasta
Lanka: ONline Supersocke 100, 56 g
Puikot: 2 mm
Koko: 38
Aloitin nämä sukat uudenvuodenpyhinä Parkanossa. Sen jälkeen ne ovat kulkeneet mukana työmatkasukkina. Nyt alkaakin taas vähäksi aikaa olla itselle sukkia tarpeeksi, kun olen neljät sukat tehnyt itselleni vuoden vaihteen tienoilla ja sen jälkeen. Sukkia on kyllä tekeillä edelleenkin, ja etenkin uudet perussukat laitan alulle taas piakkoin. Ehkä jotain jämäversiota.
Whisper Cardigan etenee myös kivasti. Helmaa jokunen tuuma vielä ja sit se on siinä. Mallailin päälleni sitä äsken ja taitaa tulla ihan hyvä. Siitä sitten seuraavalla kerralla, kenties.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Kai-Mei-sukat valmiina
Mukavaa, vaihteeksi täälläkin valmistuu töitä: jo toinen valmis parin päivän sisään. Eilen sainkin neulottua oikein urakalla, kun vietin loman alkajaisiksi laiskaa päivää Ylpeyttä ja ennakkoluuloa katsellen. Mulla on se kuuden tunnin BBC-versio, eli neulomisaikaa oli runsaasti.
Malli: Kai-Mei, Cookie A:n kirjasta
Puikot: 2,25 mm
Lanka: Wollmeise Twin, väri Petersilie, 92 g
Koko: 38
Ekat Wollmeiset siis neulottu. Jaa että mitä mieltä olin? No, sanotaan asia vaikka näin: Olen luonut tunnukset Wollmeisen sivuille. Olin perjantaina aamusta valppaana... Odottelen postia.
Onnistuin siis heti ensi yrittämällä tilaamaan kaksi vyyhteä. Mutta edelleen olen kyllä sitä mieltä, että hullun hommaa tuollainen on. En tiedä, teinkö ensikertalaisena jotakin väärin tai hullusti, mutta aluksi minulla kesti vaikka kuinka kauan löytää mitään myytäviä lankoja sivuilta. Kun löysin, niiden kuvat eivät ruuhkan vuoksi latautuneet, ja oli laitettava ostoskoriin lankoja, joiden väristä ei ollut aavistustakaan. (Tai ei tietysti olisi ollut pakko laittaa, mutta jos ylipäänsä halusi jotain ostaa niin...) Kun korissa oli viisi vyyhteä, lähdin kiireesti kassalle, ja matkan varrella korista putoili pois lankoja kahteen kertaan. Tämän toki tiesin ennestään, ja siksi juuri olin viisi vyyhteä koriin laittanut. Onhan tuo ihan hauskaa arpomista, onnistuisiko ostamaan lankaa, mutta kuinka ihmeessä jotkut ovat onnistuneet ostamaan haluamaansa väriä esim. koko puserollisen? Ehkä tässäkin taito kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta ;o)
Malli: Kai-Mei, Cookie A:n kirjasta
Puikot: 2,25 mm
Lanka: Wollmeise Twin, väri Petersilie, 92 g
Koko: 38
Ekat Wollmeiset siis neulottu. Jaa että mitä mieltä olin? No, sanotaan asia vaikka näin: Olen luonut tunnukset Wollmeisen sivuille. Olin perjantaina aamusta valppaana... Odottelen postia.
Onnistuin siis heti ensi yrittämällä tilaamaan kaksi vyyhteä. Mutta edelleen olen kyllä sitä mieltä, että hullun hommaa tuollainen on. En tiedä, teinkö ensikertalaisena jotakin väärin tai hullusti, mutta aluksi minulla kesti vaikka kuinka kauan löytää mitään myytäviä lankoja sivuilta. Kun löysin, niiden kuvat eivät ruuhkan vuoksi latautuneet, ja oli laitettava ostoskoriin lankoja, joiden väristä ei ollut aavistustakaan. (Tai ei tietysti olisi ollut pakko laittaa, mutta jos ylipäänsä halusi jotain ostaa niin...) Kun korissa oli viisi vyyhteä, lähdin kiireesti kassalle, ja matkan varrella korista putoili pois lankoja kahteen kertaan. Tämän toki tiesin ennestään, ja siksi juuri olin viisi vyyhteä koriin laittanut. Onhan tuo ihan hauskaa arpomista, onnistuisiko ostamaan lankaa, mutta kuinka ihmeessä jotkut ovat onnistuneet ostamaan haluamaansa väriä esim. koko puserollisen? Ehkä tässäkin taito kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta ;o)
perjantai 19. helmikuuta 2010
Huiveloa
Malli: Pink Lady Scarf, IK Crochet, fall 2009
Lanka: Honkarinteen tilan villaa messuilta, 92 g
Koukku: 4,5 mm
Koko: n. 110 cm kevyesti pingotettuna
Mitäpä tästä nyt sanoisi? Eipä kai paljon mitään. Virkkaaminen on vaihteeksi aina ihan kivaa, mutta en edes tällaista yksinkertaista pysty tekemään ilman, että katsoisin työtä alati. Siksi neulominen vaan on kivempaa, kun voi tehdä muuta samalla. Vielä kun oppisin tiskaamaan samalla kun neuloo.. Toisaalta virkkausohjeiden lukeminen ei ole vahvin lajini edelleenkään, etenkään vieraalla kielellä, joten en yhtään tiedä, teinkö edes ohjeen mukaan. Tuli kuitenkin huivi kuten ohjeessa, ettei kai ihan pieleen mennyt. Aattele, jos olis tullutkin housut!
Lanka on kauniin väristä, mutta ei taida päästä kuvissa oikeuksiinsa. Parvekkeella oli niin ryökäleen kylmä, etten saanut edes siellä kunnon kuvia, kun en tarennut olla.
perjantai 12. helmikuuta 2010
Mikä on?
Hurahdin liittymään mysteerihuivi-KALiin eli mysteerihuivin yhteisneulontaan. Olen näistä ollut ennenkin kiinnostunut, mutta tahti on ollut liian pelottava. Vaan nyt, kun uusi ohjeen palanen tulee kerran kuussa, tahti on sopivampi. En tiedä vielä, teenkö huivin itselleni vai jollekulle muulle - tämä selviää, kun näen, millainen huivista tulee - joten en ainakaan tässä vaiheessa aio kuvia siitä tänne laittaa.
Huivilankaahan minulla ei ollut kuin yksi vaihtoehto, eli luonnonvalkosita Grignascon Merinosilkiä vyyhti. Huivin alkupalasesta näkemäni kuva kuitenkin vihjaisi, etten halua tehdä valkoista enkä niin ohuesta langasta, joten hilpaisin eilen työpaikasta toiseen siirtyessäni Priimaan. Sinne oli tullut Malabrigon lankoja, ja ostin Lace-lankaa huivillisen. Älyn pehmeää lankaa on, ja jälki on nättiä parin valmiin sentin perusteella, nelosen puikoilla, mutta himpun verran jo eilen ärsytti, kun lanka sotkeentui keriessä. Mullahan ei ole kerijää vaan ihan käsipelillä peukaloni ympärillä teen kerän, joka alkaa keskeltä. Olen aika hyvä siinä, jos saa itse sanoa ;o) Kerä on ihan yhtä hieno kuin kerijällä tehty.
Kujeestakin tuli ne puikot, ja puikkojen mukana kaksi vyyhtiä Shibuin sukkalankaa, ihanaa suklaanruskeaa. Lanka siis lisääntyy talossa, mutta onneksi sain kilon Isoveljeä myytyä huuto.netissä. Kumma juttu, ettei kilo hopeanväristä Malibua mennyt kaupaksi. Anyone? Ostin sen kesällä alesta just ennen loppuvuoden lankalakkoa, mistä voimme päätellä, ettei kannata olla lankalakossa: langat lisääntyvät ennen lakkoilua sulovileenimäiseen tyyliin eli paljon ja halvalla, laadusta viis. Ei, en osallistu hamsteriin tänä vuonna.
Ai mitä kuvia? En jaksa, en kykene!
Huivilankaahan minulla ei ollut kuin yksi vaihtoehto, eli luonnonvalkosita Grignascon Merinosilkiä vyyhti. Huivin alkupalasesta näkemäni kuva kuitenkin vihjaisi, etten halua tehdä valkoista enkä niin ohuesta langasta, joten hilpaisin eilen työpaikasta toiseen siirtyessäni Priimaan. Sinne oli tullut Malabrigon lankoja, ja ostin Lace-lankaa huivillisen. Älyn pehmeää lankaa on, ja jälki on nättiä parin valmiin sentin perusteella, nelosen puikoilla, mutta himpun verran jo eilen ärsytti, kun lanka sotkeentui keriessä. Mullahan ei ole kerijää vaan ihan käsipelillä peukaloni ympärillä teen kerän, joka alkaa keskeltä. Olen aika hyvä siinä, jos saa itse sanoa ;o) Kerä on ihan yhtä hieno kuin kerijällä tehty.
Kujeestakin tuli ne puikot, ja puikkojen mukana kaksi vyyhtiä Shibuin sukkalankaa, ihanaa suklaanruskeaa. Lanka siis lisääntyy talossa, mutta onneksi sain kilon Isoveljeä myytyä huuto.netissä. Kumma juttu, ettei kilo hopeanväristä Malibua mennyt kaupaksi. Anyone? Ostin sen kesällä alesta just ennen loppuvuoden lankalakkoa, mistä voimme päätellä, ettei kannata olla lankalakossa: langat lisääntyvät ennen lakkoilua sulovileenimäiseen tyyliin eli paljon ja halvalla, laadusta viis. Ei, en osallistu hamsteriin tänä vuonna.
Ai mitä kuvia? En jaksa, en kykene!
sunnuntai 7. helmikuuta 2010
Blääh
Ei meinaa huvittaa mikään. Työt haittaavat harrastuksiin keskittymistä ja mikään ei etene. En ole jaksanut kirjoittaa tai lukea blogeja, Räveltämössä sen sijaan olen roikkunut harvinaisen paljon. FarmVilleä olen pelaillut Facebookissa. Viikonloput menevät töitä tehdessä, kun viikolla ei ehdi lukea oppilaiden tuotoksia. Tekstitaitokoe on tulevana perjantaina, tulossa sellaiset 120 vastausta luettavakseni. Neuleita ei siis nähtäne tässä blogissa ihan heti..
Kujeessa käväisin taas nettiostoksilla, kun tarvitsin KnitPro-settiin 3.25 milliset vaihtopäät. Mitään suunnitelmaa niiden käyttämiseksi ei ole, mutta siis eikö se ole tarvitsemista, jos niitä ei minulla vielä ole? Saatoin samalla tilata vähän muutakin, mutta vain ihan vähän.
Olen minä toki neulonutkin, mutta kun teen taas montaa sukkaparia ja Whisper Cardigania yhtä aikaa, ei mikään ole lähelläkään valmistumista. Pisimmällä ovat Kai-Mei-sukat Wollmeisesta.
Jotta ei mentäisi ihan ilman kuvaa, laitanpa tällaisen kesäkuvan viime kesän Kokkolan vierailulta. Koirat eivät ole meidän vaan sukulaisten.
Kujeessa käväisin taas nettiostoksilla, kun tarvitsin KnitPro-settiin 3.25 milliset vaihtopäät. Mitään suunnitelmaa niiden käyttämiseksi ei ole, mutta siis eikö se ole tarvitsemista, jos niitä ei minulla vielä ole? Saatoin samalla tilata vähän muutakin, mutta vain ihan vähän.
Olen minä toki neulonutkin, mutta kun teen taas montaa sukkaparia ja Whisper Cardigania yhtä aikaa, ei mikään ole lähelläkään valmistumista. Pisimmällä ovat Kai-Mei-sukat Wollmeisesta.
Jotta ei mentäisi ihan ilman kuvaa, laitanpa tällaisen kesäkuvan viime kesän Kokkolan vierailulta. Koirat eivät ole meidän vaan sukulaisten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)