Vuoropuhelua automatkalla mökiltä kotiin:
Mies: Ooksää ihan poikki?
Minä: Miten niin?
Mies: Kun et neulo.
____
Kaima: paketti oli tullut ihan kotiin asti, bloggailen siitä huomenissa. Kiitos!
lauantai 15. elokuuta 2009
torstai 6. elokuuta 2009
Lisää lehmuksenvihreää pitsiä
Pitsiliina on valmis, nyt jo! Neulomiseen tosiaan jäi koukkuun, kuten Marjut varoitti, enkä ehtinyt missään vaiheessa kyllästyä työhön. En edes silloin, kun jouduin liinan keskiosaa purkamaan melkoisesti. Hyvien kuvien ottaminen hämärässä sisällä, kun ulkona paistaa aurinko, on nähtävästi minulle mahdotonta. Samoin parvekkeella kuvaaminen näyttää olevan täysin poissa laskuista. Kuvat ovat joko liian kirkkaita tai liian pimeitä, eli vaikka kuinka on hieno järkkäri, se ei auta, ellei sitä osaa käyttää. En harmittele kameran käyttötaidon puutteita kuitenkaan sen enempää, pääasiahan on, että olen osannut neuloa pitsiliinan!
(klik isommaksi)
Malli: Novitan kesä 2008 -lehdestä, Neoviuksen vanha malli
Lanka: Novita virkkauslanka, himpun vajaa 50 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: puolisen metriä halkaisijaltaan
Muuta: Ohjeessa tärkkäys neuvottiin tekemään veden ja maidon seoksella. Tein niin, vaikka se kovasti epäilytti ja epäilyttää vieläkin. Liina haisee nyt kuivuttuaan sellaiselta vauvan oksulta, vaan haihtuuko se? Ellei, pitää sitten pestä liina ja tärkätä jollain hajuttomammalla tavalla.
Tässä se liina nyt asuu, traakkipuun alla TV-tasolla. On se hieno.
Vielä yleisnäkymää, josta paljastuu neulontaseuralaiseni Alf Ventress.
(klik isommaksi)
Tämmöstä näkyä mää aina tuijotan neuloessani, tosin ohjelma ei ole ihan aina tuo sama ;o). Viimemmäksi on tullut tuijotettua Star Trek Voyageria, jota juuri tuli toinen tuotantokausi cdon.comilta. Vähänkö ne on hyviä, kapteeni Janeway on niin cool. Alkuun se vähän häiritsi, kun saatavilla ei ollut suomenkielisiä tekstejä, mutta ei nämä asiat ole yhtään suomea suomeksikaan. Vai mitä sanotte tästä poimuajon määritelmästä:
(klik isommaksi)
Malli: Novitan kesä 2008 -lehdestä, Neoviuksen vanha malli
Lanka: Novita virkkauslanka, himpun vajaa 50 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: puolisen metriä halkaisijaltaan
Muuta: Ohjeessa tärkkäys neuvottiin tekemään veden ja maidon seoksella. Tein niin, vaikka se kovasti epäilytti ja epäilyttää vieläkin. Liina haisee nyt kuivuttuaan sellaiselta vauvan oksulta, vaan haihtuuko se? Ellei, pitää sitten pestä liina ja tärkätä jollain hajuttomammalla tavalla.
Tässä se liina nyt asuu, traakkipuun alla TV-tasolla. On se hieno.
Vielä yleisnäkymää, josta paljastuu neulontaseuralaiseni Alf Ventress.
(klik isommaksi)
Tämmöstä näkyä mää aina tuijotan neuloessani, tosin ohjelma ei ole ihan aina tuo sama ;o). Viimemmäksi on tullut tuijotettua Star Trek Voyageria, jota juuri tuli toinen tuotantokausi cdon.comilta. Vähänkö ne on hyviä, kapteeni Janeway on niin cool. Alkuun se vähän häiritsi, kun saatavilla ei ollut suomenkielisiä tekstejä, mutta ei nämä asiat ole yhtään suomea suomeksikaan. Vai mitä sanotte tästä poimuajon määritelmästä:
"Peruspiirteissään poimuajohan on epä-newtonilainen aika-avaruusjatkumon vääristymistä hyödyntävä voimanlähde, joka antaa alukselle tarvittavan velositeetin kulkea ulkopuolisen silmillä ylivalonnopeutta. - - Ensiksi, materia ja antimateria reagoi toistensa kanssa poimuytimessä (annihiloituu energiaksi). Annihilaatio tuottaa suuret määrät hyvin energiapitoista gammasäteilyä, joka sitten 'kondensoidaan' plasmaksi, joka kuljettaa koko energian (materiaa on helpompi siirtää kuin säteilyä). - - Injektorit syöttävät plasman poimukentän käämisegmenteille. Käämit luovat aliavaruuskenttiä eksoottisten aineiden vuorovaikutuksesta (verterium-kortenidi) plasman avulla. Käämit energisoidaan tietyin väliajoin, jolloin aliavaruuskenttäkerrokset syntyvät." (Lähde)
Käsi ylös, jos ymmärsit!
lauantai 1. elokuuta 2009
Pitsibolero
Tässä kirkkaita ja oudonvärisiä kuvia uutukaisesta pitsibolerostani. Pitkästä aikaa vaatekappale itselleni, johon olen erittäin tyytyväinen. Tästä tuli juuri sellainen kuin piti ja kokokin on passeli. Bolero on jo testattu käytössä, se on käynyt mm. Kiasmassa nykytaidetta katsomassa, ja hyvin täytti tehtävänsä. Napiksi laitoin tuollaisen lapsellisen leppäkerttunapin, mutta sekin sopii hyvin, kun olen itsekin niin lapsellinen.
Malli: Novita kesä 2009
Lanka: Novita Tennessee, 258 g, lehmuksenvihreä kuvista huolimatta
Puikot: 3,5 mm
Koko: M
Boleroon käyttämäni lanka on hyvä muistutus siitä, miksi ei kannata ostaa lankaa alennusmyynnistä, ellei sille ole valmista käyttötarkoitusta ja aikomusta toteuttaakin se pian. Nimittäin olen ostanut tätä lehmuksenvihreää Tennesseetä joskus pari kolme vuotta sitten, kun niin tykkäsin väristä. En tykkää enää, vaikka se toki tähän tarkoitukseen sopiikin hyvin. Olisin mieluummin ostanut sitä uutuusväriä, josta bolero lehdessäkin oli tehty, mutta pitihän tällekin langalle joskus joku käyttö keksiä.
Bolero oli melko nopea tehdä, mutta tylsää, niin tylsää, neuloa samaa pitsikuviota edes bolerollisen verran. Hihat eivät meinanneet millään valmistua. Silti olen jo aloittanut pitsiliinan neulomisen, kun sille olisi ihan tarvettakin uudehkon TV-tason päällä ja kukan alla. Arvatkaas, mikä on langan väri? Ehheh, Novitan virkkauslankaa ihanassa lehmuksenvihreässä sävyssä, noin kolme vuotta sitten ostettua...
Malli: Novita kesä 2009
Lanka: Novita Tennessee, 258 g, lehmuksenvihreä kuvista huolimatta
Puikot: 3,5 mm
Koko: M
Boleroon käyttämäni lanka on hyvä muistutus siitä, miksi ei kannata ostaa lankaa alennusmyynnistä, ellei sille ole valmista käyttötarkoitusta ja aikomusta toteuttaakin se pian. Nimittäin olen ostanut tätä lehmuksenvihreää Tennesseetä joskus pari kolme vuotta sitten, kun niin tykkäsin väristä. En tykkää enää, vaikka se toki tähän tarkoitukseen sopiikin hyvin. Olisin mieluummin ostanut sitä uutuusväriä, josta bolero lehdessäkin oli tehty, mutta pitihän tällekin langalle joskus joku käyttö keksiä.
Bolero oli melko nopea tehdä, mutta tylsää, niin tylsää, neuloa samaa pitsikuviota edes bolerollisen verran. Hihat eivät meinanneet millään valmistua. Silti olen jo aloittanut pitsiliinan neulomisen, kun sille olisi ihan tarvettakin uudehkon TV-tason päällä ja kukan alla. Arvatkaas, mikä on langan väri? Ehheh, Novitan virkkauslankaa ihanassa lehmuksenvihreässä sävyssä, noin kolme vuotta sitten ostettua...
torstai 30. heinäkuuta 2009
KYHäyksen loppuraportti
KYHäily päättyy huomenissa, ja tässä tulee loppuraporttia. Aloitetaan viimeisistä valmistuneista töistä. Onneksi oli tämä deadline, muuten jälkimmäinen näistä olisi jäänyt vieläkin valmistumatta.
Tässä ensin yksinkertainen pannunalunen. Virkattu läpyskä, huovutus 60 asteessa ja pykäpistoja reunassa - yksinkertaista mutta aika kaunista itse asiassa. Pykäpistoja väkertäessäni alkoi kummasti tietyn ihmisen kuva tulla mieleen, joten eiköhän tämä löydä paikkansa maailmasta. Kuvassa läpyskä kokeilee pöytäliinan tehtäviä, mutta ei aio jäädä niihin hommiin.
Malli: virkattu ympyrää niin kauan kuin lankaa riittää, huovutus 60 astetta
Lanka: Fritidsgarn, 84 g, pykäpistoissa Silkegarnin pätkä
Koukku: 8 mm
Nämä vaippahousut eivät sitten olekaan kovin kauniit, vaikka eivät nuo värit niin rumilta kuvassa näytäkään kuin luulin. Housut on tehty Ottobren mallilla, josta en tykkää yhtään. Sillä tulee mielestäni valtavan leveitä ja lyhyitä housuja, ainakin minun käsialallani. Muokkasin housuja vähän kapeammiksi ja tein pyörönä, lisäksi takaosaan tein pari ylimääräistä kerrosta.
Malli: Ottobren vaippahousut
Lanka: virolainen hahtuva, 58 g
Puikot: 5 mm
Koko: ohjeen pienempi vähän pienemmällä silmukkamäärällä
Sitten KYH:n kokonaisraporttiin. Aloitin projektin 5.6., eli neljä ensimmäistä päivää jäi rästiin. Kaikki muut työt sain valmiiksi, paitsi sen ainoan isomman aloituksen, eli Revontuli-huivin. Se on niin pahasti vielä vaiheessa, että voin jo julistaa sen jäävän kesken, vaikka vielä olisi päivä aikaa tehdä. Kirin kiinni myös neljä alkupäivää, joten ihan hyvä saldo kaiken kaikkiaan.
Taktiikkani leikissä oli, että saisin tämän varjolla tehtyä sellaisia tylsähköjä pikkutöitä, joille oli joko tarvetta tai jotka olivat kauan olleet työlistalla. Näin kävikin, sillä leijonan osa töistä on tiskirättejä, joita tarvittiin sinne sun tänne. Työt tietysti helposti valmistuivatkin, koska olivat niin pieniä ja helppoja. Sain jopa joitakin lankoja käytettyä, joille ei ollut mitään suunnitelmaa ja joista tahdoin eroon. Hyvä hyvä. Lankaa käytin yhteensä 964 g, wow! Oikein onnistunut projekti!
Tässä vielä kollaasi kaikista valmistuneista, joista on kuva. Kaksi tiskirätti jätin kuvaamatta tavanomaisuutensa vuoksi ja yhdet vaippahousut unohdin kuvata. Klikkaa isommaksi.
1.6. patalappu
2.6. barbin mekko
3.6. tiskirätti
4.6. tiskirätti
5.6. pannulappu
6.6. En Pointe -tossut
7.6. pannulappu
8.6. tiskirätti
9.6. Bluebell-pipo
10.6. 7v sukat
11.6. virkattu pannulappu
12.6. pannulappu
13.6. vaippahousut
14.6. vaippahousut
15.6. tiskirätti
16.6. tiskirätti
17.6. vaippahousut
18.6. pannulappu
19.6. Revontuli-huivi, kesken
20.6. baskeri
Kiitokset KYH-emännälle hauskasta tempauksesta. Ensi vuonna uudestaan, eikö?
Tässä ensin yksinkertainen pannunalunen. Virkattu läpyskä, huovutus 60 asteessa ja pykäpistoja reunassa - yksinkertaista mutta aika kaunista itse asiassa. Pykäpistoja väkertäessäni alkoi kummasti tietyn ihmisen kuva tulla mieleen, joten eiköhän tämä löydä paikkansa maailmasta. Kuvassa läpyskä kokeilee pöytäliinan tehtäviä, mutta ei aio jäädä niihin hommiin.
Malli: virkattu ympyrää niin kauan kuin lankaa riittää, huovutus 60 astetta
Lanka: Fritidsgarn, 84 g, pykäpistoissa Silkegarnin pätkä
Koukku: 8 mm
Nämä vaippahousut eivät sitten olekaan kovin kauniit, vaikka eivät nuo värit niin rumilta kuvassa näytäkään kuin luulin. Housut on tehty Ottobren mallilla, josta en tykkää yhtään. Sillä tulee mielestäni valtavan leveitä ja lyhyitä housuja, ainakin minun käsialallani. Muokkasin housuja vähän kapeammiksi ja tein pyörönä, lisäksi takaosaan tein pari ylimääräistä kerrosta.
Malli: Ottobren vaippahousut
Lanka: virolainen hahtuva, 58 g
Puikot: 5 mm
Koko: ohjeen pienempi vähän pienemmällä silmukkamäärällä
Sitten KYH:n kokonaisraporttiin. Aloitin projektin 5.6., eli neljä ensimmäistä päivää jäi rästiin. Kaikki muut työt sain valmiiksi, paitsi sen ainoan isomman aloituksen, eli Revontuli-huivin. Se on niin pahasti vielä vaiheessa, että voin jo julistaa sen jäävän kesken, vaikka vielä olisi päivä aikaa tehdä. Kirin kiinni myös neljä alkupäivää, joten ihan hyvä saldo kaiken kaikkiaan.
Taktiikkani leikissä oli, että saisin tämän varjolla tehtyä sellaisia tylsähköjä pikkutöitä, joille oli joko tarvetta tai jotka olivat kauan olleet työlistalla. Näin kävikin, sillä leijonan osa töistä on tiskirättejä, joita tarvittiin sinne sun tänne. Työt tietysti helposti valmistuivatkin, koska olivat niin pieniä ja helppoja. Sain jopa joitakin lankoja käytettyä, joille ei ollut mitään suunnitelmaa ja joista tahdoin eroon. Hyvä hyvä. Lankaa käytin yhteensä 964 g, wow! Oikein onnistunut projekti!
Tässä vielä kollaasi kaikista valmistuneista, joista on kuva. Kaksi tiskirätti jätin kuvaamatta tavanomaisuutensa vuoksi ja yhdet vaippahousut unohdin kuvata. Klikkaa isommaksi.
1.6. patalappu
2.6. barbin mekko
3.6. tiskirätti
4.6. tiskirätti
5.6. pannulappu
6.6. En Pointe -tossut
7.6. pannulappu
8.6. tiskirätti
9.6. Bluebell-pipo
10.6. 7v sukat
11.6. virkattu pannulappu
12.6. pannulappu
13.6. vaippahousut
14.6. vaippahousut
15.6. tiskirätti
16.6. tiskirätti
17.6. vaippahousut
18.6. pannulappu
19.6. Revontuli-huivi, kesken
20.6. baskeri
Kiitokset KYH-emännälle hauskasta tempauksesta. Ensi vuonna uudestaan, eikö?
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
Lankalakko
Kuten tuossa pari postausta sitten vaahtosin, aion aloittaa - tai olen jo aloittanut - langanostolakon. Tarkoitus oli pitää lakkoa vuoden loppuun, mutta sitten ajattelin, että voisihan sääntöjä olla saman tien enemmänkin.
Makepeace herätti kommentillaan pohtimaan myös sitä, mitä järkeä on kieltää itseään ostamasta lankaa. No, ei varsinaisesti mitään, mutta syksyllä (mikäli elokuuta voi syksyksi sanoa) on aina kiva ALOITTAA kaikenlaista. Monethan aloittavat laihdutuksen, kuntoilun tai jonkin kurssin. Minä aloitan lankalakon.
Säännöt - erittäin tiukat - ovat seuraavat.
Langan ostaminen:
- Itselleni voin ostaa lankaa vain siinä tapauksessa, että jokin neule jää ilman kesken. Ennen kauppaan ryntäämistä on kuitenkin tutkittava oma varasto perusteellisesti, ettei sieltä vain löytyisi lankaa, joka sopii tarkoitukseen. Tämän jälkeen pitää huudella täällä blogissa, josko jollakulla olisi tarvittava määrä joutilaana.
- Lahjaksi voin ostaa lankaa, mutta ei lahjaneuleisiin, jotka itse neulon. Lahjatkin on tehtävä olemassa olevista langoista.
Lakko päättyy, kun jokin seuraavista on totta:
- Päivämäärä on 1.1.2010.
- Lankamäärä on 10 kiloa (nyt on yli 15, joten ei taida ihan helposti toteutua).
- Olen neulonut viisi puseroa tai vastaavaa vaatekappaletta (bolerot yms. pikkupuserot otetaan siis mukaan), viidet sukat ja viidet lapaset. Tähän ei kelpuuteta mukaan boleroa, joka on muutamaa kerrosta ja viimeistelyjä vaille, mutta mukaan kelpaavat kaikki muut keskeneräiset, koska ovat niin pahasti kesken.
Jospa tämä viimeinen kohta saisi minut vimmattuun neuletahtiin ja vaikkapa käymään käsiksi keskeneräisiin, joita en saanut ufoilun aikana tehtyä ;o) Mahdottomaltahan se kuulostaa, mutta toisaalta suunnitelma on useampaankin puseroon, ja osa neulotaan isoilla puikoilla. Lomaakin on vielä jäljellä, joten ehkäpä Cannes-pusero tai Malibu-pusero valmistuisi vielä loman aikana.. (Ainahan sitä voi kaikkea kuvitella.)
Keksi sinäkin omat sääntösi ja lähde mukaan! Kaksin aina kaunihimpi, tai vielä isommalla porukalla kaunehin!
Seuraavassa numerossa KYH-loppuraportti.
Makepeace herätti kommentillaan pohtimaan myös sitä, mitä järkeä on kieltää itseään ostamasta lankaa. No, ei varsinaisesti mitään, mutta syksyllä (mikäli elokuuta voi syksyksi sanoa) on aina kiva ALOITTAA kaikenlaista. Monethan aloittavat laihdutuksen, kuntoilun tai jonkin kurssin. Minä aloitan lankalakon.
Säännöt - erittäin tiukat - ovat seuraavat.
Langan ostaminen:
- Itselleni voin ostaa lankaa vain siinä tapauksessa, että jokin neule jää ilman kesken. Ennen kauppaan ryntäämistä on kuitenkin tutkittava oma varasto perusteellisesti, ettei sieltä vain löytyisi lankaa, joka sopii tarkoitukseen. Tämän jälkeen pitää huudella täällä blogissa, josko jollakulla olisi tarvittava määrä joutilaana.
- Lahjaksi voin ostaa lankaa, mutta ei lahjaneuleisiin, jotka itse neulon. Lahjatkin on tehtävä olemassa olevista langoista.
Lakko päättyy, kun jokin seuraavista on totta:
- Päivämäärä on 1.1.2010.
- Lankamäärä on 10 kiloa (nyt on yli 15, joten ei taida ihan helposti toteutua).
- Olen neulonut viisi puseroa tai vastaavaa vaatekappaletta (bolerot yms. pikkupuserot otetaan siis mukaan), viidet sukat ja viidet lapaset. Tähän ei kelpuuteta mukaan boleroa, joka on muutamaa kerrosta ja viimeistelyjä vaille, mutta mukaan kelpaavat kaikki muut keskeneräiset, koska ovat niin pahasti kesken.
Jospa tämä viimeinen kohta saisi minut vimmattuun neuletahtiin ja vaikkapa käymään käsiksi keskeneräisiin, joita en saanut ufoilun aikana tehtyä ;o) Mahdottomaltahan se kuulostaa, mutta toisaalta suunnitelma on useampaankin puseroon, ja osa neulotaan isoilla puikoilla. Lomaakin on vielä jäljellä, joten ehkäpä Cannes-pusero tai Malibu-pusero valmistuisi vielä loman aikana.. (Ainahan sitä voi kaikkea kuvitella.)
Keksi sinäkin omat sääntösi ja lähde mukaan! Kaksin aina kaunihimpi, tai vielä isommalla porukalla kaunehin!
Seuraavassa numerossa KYH-loppuraportti.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Ohi on
Ensinnäkin kiitokset Marjutille tehokkaasta pitsineuleiden poissapitämisyrityksestä. Juuri nyt työn alla oleva bolero on kyllä tehokas karkote sekin, nimittäin kahden pienen hihan tekeminen tuntuu tuskalta: aina vain sitä samaa saa.. siis samaa kuviota. Eikä se lopu koskaan.
Joka kesä saapuu ompeluinnostus, joka kestää hyvin vähän aikaa. Eilen se tuli, ja nyt se on ohi. Mummon vanhalla Husqvarnalla huristelin innon pois.
(Klik isommaksi)
Innostus lähti oikeastaan tästä Tikkunuottasilla-blogin postauksesta. Mullakin oli trikoita kaapissa, viime kesänä alesta ostettuja Nansoja, ja ajattelin tehdä tuon saman tunikan SK 4/2009:stä, mutta kuten kuvista näkyy, samanlaista ei tullut lainkaan. No joo, tulipahan tunika tehtyä. Trikoon ompelu ei ole mukavaa, ja kaksoisneulaa kaipasin. Luulin, ettei minulla ole sellaista, kunnes koneesta katkesi neula ja löysin uutta etsiessäni myös kaksoisneulan. Tietenkin sitten, kun tunikan helma oli jo ommeltu... Kai sitä kotona voi käyttää. Kuvatkin ovat huonoja, kun piti itse niitä näpytellä.
Muut ompelukset onnistuivatkin sitten ihan suunnitellusti. Vihreä kassi on Marimekon vahakangasta, ja siitä tuli tuollainen jättimäinen lötkökassi vaikkapa uimakamppeiden kuljettamiseen. Idea on Modasta 3/2009, vaikkakin ohjeen mukaan kassista olisi tullut vieläkin suurempi. Musta-valko-harmaat kassit tein pikaisesti Hemtexin alennustableteista. Kukallisessa on ihan vain kaksi tablettia ommeltu yhteen ja siihen sangat kiinni, koivukuvioiseen tein vähän pohjaakin, jotta sinne mahtuu ruokaostoksia.
No niin, nyt ei sitten tarvitsekaan ommella mitään noin puoleen vuoteen, mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ;o)
Joka kesä saapuu ompeluinnostus, joka kestää hyvin vähän aikaa. Eilen se tuli, ja nyt se on ohi. Mummon vanhalla Husqvarnalla huristelin innon pois.
(Klik isommaksi)
Innostus lähti oikeastaan tästä Tikkunuottasilla-blogin postauksesta. Mullakin oli trikoita kaapissa, viime kesänä alesta ostettuja Nansoja, ja ajattelin tehdä tuon saman tunikan SK 4/2009:stä, mutta kuten kuvista näkyy, samanlaista ei tullut lainkaan. No joo, tulipahan tunika tehtyä. Trikoon ompelu ei ole mukavaa, ja kaksoisneulaa kaipasin. Luulin, ettei minulla ole sellaista, kunnes koneesta katkesi neula ja löysin uutta etsiessäni myös kaksoisneulan. Tietenkin sitten, kun tunikan helma oli jo ommeltu... Kai sitä kotona voi käyttää. Kuvatkin ovat huonoja, kun piti itse niitä näpytellä.
Muut ompelukset onnistuivatkin sitten ihan suunnitellusti. Vihreä kassi on Marimekon vahakangasta, ja siitä tuli tuollainen jättimäinen lötkökassi vaikkapa uimakamppeiden kuljettamiseen. Idea on Modasta 3/2009, vaikkakin ohjeen mukaan kassista olisi tullut vieläkin suurempi. Musta-valko-harmaat kassit tein pikaisesti Hemtexin alennustableteista. Kukallisessa on ihan vain kaksi tablettia ommeltu yhteen ja siihen sangat kiinni, koivukuvioiseen tein vähän pohjaakin, jotta sinne mahtuu ruokaostoksia.
No niin, nyt ei sitten tarvitsekaan ommella mitään noin puoleen vuoteen, mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ;o)
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Matkakertomus, osa VII: Mikkeli 6.-8.7.
Savonlinnan jälkeen päätimme vielä pysähtyä pariksi päiväksi Mikkeliin, ihan vain huviksemme. Itse olen käynyt siellä joskus yli parikymmentä vuotta sitten, joten teki mieli kurkistaa uudelleen. Ensi töiksemme kävimme täällä.
Minulle kävi sellainen hassu juttu Pirtin kehräämön myymälässä, että jouduin poistumaan sieltä melko nopeasti. Kiersin liikkeen kyllä läpi, mutta siinä vaiheessa lampaan haju otti niin paljon nenään, että oli lähdettävä ulos. En siis ostanut mitään, mutta toisaalta ei ollut aikomustakaan, kun ei minkään erityisen tarvetta ollut.
Myös Kenkäverossa kävimme. Sieltäkään en ostanut mitään käsityöaiheista, pari korttia ja rieskaohjeita Marttojen myymälästä.
Savonlinnassa meille osui aika huono sää, ne kylmät päivät heti hellejakson jälkeen, mutta Mikkelissä aurinkokin näyttäytyi ja helli meitä. Tässä muutamia otoksia. Pilvien kuvaaminen on jotenkin oudosti kiehtovaa, joten niitä tuntuu löytyvän kamerasta. Cumuluksia Cumuluksen yllä. Osa kuvista aukeaa reilusti suuremmiksi klikkaamalla.
Sen verran täytyy sanoa, että älkää hyvät ihmiset majoittuko Visulahdessa, ellei teillä ole lapsia mukananne: aikuisille siellä ei ole mitään tekemistä. Jotenkin kuvittelin sellaista Ikaalisten kylpylän tai Serenan tapaista, kun netissä puhuttiin vesipuistosta. Olin ajatellut käydä kosmetologilla tms. siellä ollessamme, mutta en sitten käynyt ;o)
Tämä olikin viimeinen matkakertomuksen osa. Mikkelistä menimme vielä takaisin Keuruulle mökkeilemään, ja sieltä suoraan kotiin, kun miehellä alkoivat työt. Tästä eteenpäin siis tiukemmin käsityöasiaa tässä blogissa!
Minulle kävi sellainen hassu juttu Pirtin kehräämön myymälässä, että jouduin poistumaan sieltä melko nopeasti. Kiersin liikkeen kyllä läpi, mutta siinä vaiheessa lampaan haju otti niin paljon nenään, että oli lähdettävä ulos. En siis ostanut mitään, mutta toisaalta ei ollut aikomustakaan, kun ei minkään erityisen tarvetta ollut.
Myös Kenkäverossa kävimme. Sieltäkään en ostanut mitään käsityöaiheista, pari korttia ja rieskaohjeita Marttojen myymälästä.
Savonlinnassa meille osui aika huono sää, ne kylmät päivät heti hellejakson jälkeen, mutta Mikkelissä aurinkokin näyttäytyi ja helli meitä. Tässä muutamia otoksia. Pilvien kuvaaminen on jotenkin oudosti kiehtovaa, joten niitä tuntuu löytyvän kamerasta. Cumuluksia Cumuluksen yllä. Osa kuvista aukeaa reilusti suuremmiksi klikkaamalla.
Sen verran täytyy sanoa, että älkää hyvät ihmiset majoittuko Visulahdessa, ellei teillä ole lapsia mukananne: aikuisille siellä ei ole mitään tekemistä. Jotenkin kuvittelin sellaista Ikaalisten kylpylän tai Serenan tapaista, kun netissä puhuttiin vesipuistosta. Olin ajatellut käydä kosmetologilla tms. siellä ollessamme, mutta en sitten käynyt ;o)
Tämä olikin viimeinen matkakertomuksen osa. Mikkelistä menimme vielä takaisin Keuruulle mökkeilemään, ja sieltä suoraan kotiin, kun miehellä alkoivat työt. Tästä eteenpäin siis tiukemmin käsityöasiaa tässä blogissa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
