Lintunen

Naisten joulumessuilta ostin taannoin kranssin ulko-oveen, sellaisen hyvin yksinkertaisen ja vähäisesti koristellun. Kranssin yksinkertaisuus ja valkoisuus tuntuikin yhtäkkiä vähän liioitellulta, onhan nyt joulu - tai ihan kohta ainakin - ja kun näin tällaisen linnun Pelagian blogissa, päätös syntyi heti. Lintu roikkuu nyt lisäkoristeena ulko-ovessamme.



Malli: Birdie Decoration
Koukku: eri kokoja, 2-6 mm
Lanka: sekalaisia jämiä, 30 g (tungin tuon punaisen langan jämät linnun sisään)

Jaloista ei tullut kivat, tein pelkkää ketjusilmukkaa ja päihin laitoin napit. Muuten lintunen on ihan ok, sellainen tulipahan tehtyä -lintu. Eipähän harmita, jos joku varastaa sen käytävästä ;o) Meillä ei ole kyllä mitään ovesta hävinnyt, on hyvä talo sikäli. Mulla on yleensä ovessa sellainen puinen Mummola-kyltti, jonka olen saanut äidiltä ja jotka käsittääkseni maksavat kohtuullisen paljon, ja sekin on saanut olla ihan rauhassa. Muistan kun joskus vuosikymmeniä sitten (90-luvun alussa) asuttiin Hervannassa ja laitettiin oveen Minä vartioin täällä -kyltti jättimäisen perhoskoiramme kuvalla, niin sepä hävisi ennen kuin ehti silmiä räpäyttää.

Tänään olisi toiseksi viimeinen ilta töissä, tekstitaitokokeen valvontaa. Huomenna tekstit on korjattava, kun illalla on jo niiden palautus. Sitten alkaapi loma. Yksi joululahjasukka on vielä kesken, ja ne miljoona suunnitelmaa, joita en ole edes kunnolla ehtinyt ajatella. Jäänevät suunnitelmiksi.

Apua, ei saa näyttää mulle kaikkea!

Oijoijoi, voivoivoi. Sedgemoorin takakappale on vasta reilut parikymmentäsenttinen, kun uusia houkutuksia tungetaan nenän eteen:

Knittyn Spoke ja Tokyo.

Lankaa ja lukemista

Pimeys pilaa kuvat mutta myös yöunet. Rytmi on taas mennyt sekaisin, kun yötä päivää on yhtä pimeää. Viime yönä lueskelin tällaista. Isonna kuvaa, niin näet palan tekstiä paremmin.



Kirja on Laura Honkasalon Eropaperit, jota eilen aloitin. Olen lukenut vasta muutaman kymmentä sivua, joten en kommentoi sen enempää, mutta hyvältä vaikuttaa alun jälkeen (siis muutenkin kun tuon näkyvän katkeman perusteella).

SecretWoolilta tilaamaani Cascadet ovat alkaneet jo muotoutua Sedgemooriksi (linkki Ravelryyn). Väri on kahvi, eli tuollainen punertavan ruskea tai miten sitä luonnehtisi. Melko hyvän käsityksen väristä saa tästä alemmasta kuvasta.

Lankojen mukana tuli myös se Kipakoitten kalenteri. (Tai oikeastaan langat tulivat kalenterin mukana, koska kalenteria kaipasin ja langat ostin vahingossa...) Ensisilmäyksellä Puolukka-kauluri ja Lyhde-hansikkaat herättivät eniten kiinnostusta (ravlinkkejä molemmat). Tosi hauskaa, että tällainen kalenteri on tehty!

Mummon perintöä

Mummo joutui tai oikeastaan pääsi palvelutaloon. Odottelun jälkeen sai oikein oman huoneen, ettei enää tarvitse parin viikon välein siirtyä tilapäisestä majoituksesta toiseen. Mummon vuokra-asunto kävi siis tarpeettomaksi ja vanhempani sen tyhjensivät. Palvelutalossa ei mitään kellareita ja varastotiloja ole, joten minäkin sain osani mummon tavaroista. Mitenkähän juuri nämä tavarat päätyivät minulle?



Mummo oli kova virkkaamaan silloin, kun vielä näki sitä tehdä. Nyt minullakin on virkkauskirjasto, jonka avulla saan tehtyä niin ristipylväitä kuin virkattuja silmujakin (en tiennyt aiemmin tällaisia olevan olemassakaan).

Kirjat ovat Elsa Rapelin Virkattuja pikkuliinoja (toinen painos v. 1968, ensipainos ilmeisesti tehty 1960), E. Türkisin ja S. E. Dammanin Virkkauskirja (v. 1978) sekä Kauneimmat käsityöt -lehden erikoisalbumi Virkkausmalleja (v. 1983). Mallit vaikuttavat kirjoissa aivan liian vaativilta taidoilleni ja kärsivällisyydelleni, mutta tuossa Virkkauskirjassa on paljon perusohjeita, jotka virkkausohjeissa oletetaan osattavan eli varmasti hyödyllinen kirja minulle, jos aion jotain isompaa joskus virkata.

Neulepuikkoni virkkuukoukkuni lukee pussissa, jonka sisällön näette tässä. Enimmäkseen pussissa on pitkiä metallipuikkoja, jotka lahjoittanen koululle. Metalliset pyöröt pidän itse, niille on aina käyttöä, samoin kaikki virkkuukoukut aion säilyttää itselläni, koska niitä minulla ei edes ole läheskään kaikkia kokoja. Nuo sakset ovat hienot, vanhat Fiskarsit, ja niillä aion leikata aktiivisesti langanpäitä.



Sain myös mummon itsensä virkkaamia pikkuliinoja, reilun kymmenen senttiä halkaisijaltaan. Näissä oli nimikirjaimet maalarinteipillä kiinni, joten mummo on varmaankin virkkaillut näitä toimintakeskuksessa käydessään. En vielä tiedä, mitä näillä teen, mutta käyvät tällaisenaan vaikkapa kukkaruukkujen alle pikkuliinoiksi.



Kirjojen sivujen väleistä löytyy lisää aarteita. Mummo on ottanut lehdistä talteen monenlaisia ohjeita. Näitä tutkiessa se aika mukavasti kuluu.

Ensi kerralla Kipakoitten kalenteria ja Cascaden lankoja, jotka postin setä ystävällisesti juuri toi.

Itsenäisyyspäivän viettoa

Perinteisissä tunnelmissa täällä poltellaan kynttilöitä ja Tuntematon tulee tv:stä. Nyt olisi vihdoin jotain valmista esiteltäväksi.



Malli: Vellamot Ullasta
Lanka: Maija, 108 g
Puikot: 2,25 ja 2,5 mm
Koko: 39-40

Mukava malli ja mukava neuloa. Tein kärjen ohjetta pienemmillä puikoilla, jotta sain kokoa vähän pienemmäksi. Itselleni nämä ovat vähän isot, mutta toivottavasti saajalleen sopivat. Sukat on kärjestä alkaen tehdyt, ja varren silmukat on päätelty ompelemalla. Vähän ompelu arvelutti, mutta kun ohjeen löysin niin helppoahan se oli ja tulikin todella joustava reuna. Eipä kiristä varren suu.

Toisetkin sukat on valmiit. Kuvassa sukka katsoo televisiota..



Malli: perus
Lanka: Regia 4-fädig, Canadian Color, 84 g
Koko: 43-44
Puikot: 2 mm

Regian sukkalankaa - tällaista peruslankaa - en ollutkaan neulonut aiemmin. Regia Stretchiä olen neulonut, ja näiden kahden kokemuksen perusteella voin sanoa, että tykkään Regian sukkalangoista. Neuloutuvat helposti, lanka ei halkeile ja tuntu on hyvä.



Ensi kerralla sitten jotain ihan muuta. Nyt hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Tilaus

The Knitter saapui männä viikolla, numero 12. Tämä oli nyt kolmas lehti, jonka sain vuoden tilausjaksostani. Luultavasti jatkan kyllä tilausta, mikäli sama meno lehdissä jatkuu.

Edellinen numero oli vähän turhan juhlavaatesisältöinen makuuni, mutta uusimman lehden kansikuvaneule sai aikaan pyhän päätöksen pyörtämisen. Suomeksi: tilasin lankaa, vaikka piti olla lakossa vuoden loppuun. En malta kuitenkaan sinne asti odottaa, että pääsen tuon ihanan palmikkoneuleen kimppuun. Tilasin Cascade 220:aa SecretWoolista, ja samalla tilasin sen Kipakoitten kalenterin.

Ohjeessa lankana on Debbie Blissin Fez, jossa on kameliakin mukana. Lankojen tietoja vertailemalla Räveltämössä sain kuitenkin selville, että Cascade 220 olisi vastaavanlaista, joten kokeilen sitä. Arvaan, että pääsen halvemmallakin tällä konstilla. En tiedä, mitä kamelilanka maksaisi, mutta epäilemättä 50 gramman kerän hinta olisi vähintään sama kuin Cascaden 100 gramman vyyhti. Onnittelen siis itseäni suunnattomasta säästöstä ja jään odottelemaan postipatea. Odotellessa on hyvä neuloa pois keskeneräisiä sukkia. Yhdet jo eilen sainkin valmiiksi, kunhan vielä päättelen.

Nyt sytyttämään kynttilöitä ja soffalle.

Edit: muistakaa Dropsin joulukalenteri.

S...u...k...k....a....a....a....zzzzzz

Krooh pyyh. Täällä ollaan, vaikkakin aivan puoliunessa. Vierähti tuota aikaa edellisestä postauksesta sen verran, että katsoin parhaaksi ilmoittautua. Asiaa ei kyllä ole nimeksikään, ainakaan neuleaiheista.

No, jotakin sentään on neulottu valmiiksikin asti. Ostin Treen messuilta Schoeller Stahlin liukuestetököttiä sukan pohjia varten, ja näihin minisukkiin testasin. Omistajansa nimen tuhersin pohjiin. Hieman tökötti tuntuu kuplivan, eli siitä jää helposti kuplia myös kuivumisen jälkeen. Niitä kannattanee jollain puhkoa ennen kuivumista. Ohjeessa sanottiin, että 2-3 kerrosta tököttiä pitäisi laittaa, mutta minä laitoin vain yhden kerroksen. Katsotaan nyt miten se kestää käyttöä.




Malli: perusperus
Koko: Sumu, noin 1-v.
Lanka: Supersocke paksumpi, 36 g
Puikot: öö, taisi olla 3 mm

Sukkia täällä on puikoilla muutenkin. Hitaasti etenevät, kun on taas ollut työkiireitä koeviikon ja uuden jakson alkamisen muodossa. Nyt on opetusta vähemmän tässä viimeisessä kolmen ja puolen viikon pikajaksossa, joten ehkä nämäkin joskus valmistuvat.

Jäätelöannos? Ei, vaan Vellamot ja parit perussukat. Vilaitkin on tekeillä, eli neljä paria kaikkiaan enemmän ja vähemmän työn alla. Tänään aion viettää laiskaa päivää (aloitin nukkumalla kellon ympäri) sukkain parissa, koska vasta viiden aikaan tarvitsee lähteä töihin. Eli pidemmittä puheitta äänikirja masiinaan ja sohvalle.

Hyvää joulukuuta muuten kaikille. Miten se niin yllättäen taas tuli?