Ihania lankoja!

Titityyltä tuli Cascade-lankaklubin paketti parisen viikkoa sitten. Tässäpä he ovat. Tykkään. Sukkalangat ovat oranssia ja vihreää, joita en olisi itse ostanut, mutta etenkin sukkalangassa värillä ei niin ole väliä. Aina sille käyttö löytyy, ja värien osalta maku muuttuu jatkuvasti.



Kaikki klubin langat tulivat kerralla, eli kaikkiaan 800 grammaa lankaa. Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että kuvasta puuttuukin jo yksi vyyhti, nimittäin pipoksi on jo muotoutunut Cascade 220 Heathersista osa.

Piposta lisää ensi kerralla, koska aiemmin on jo valmistunut tämä huivi.



Malli: ainaoikeeta pötköä
Lanka: Kaiman kehräämää Intiaanikesää, 70 g
Puikot: 6 mm

Pitkään meni keksiä, mitä tästä langasta tekisin. Lanka on - kuten ylemmästä kuvasta näkyy - moniväristä ja hieman epätasaista, joten halusin tehdä siitä jotain yksinkertaista, että langan laatu jää selvästi näkyviin. Olen joskus aiemmin tehnyt toisesta käsin kehrätystä langasta samanlaisen kapeahkon huivin ja pitänyt sitä paljon, siksipä huivi tästäkin tuli. Tämä sopii hyvin piristämään harmaata talvitakkiani.

Palmikkolapaset

No niin, laiskuuden ja koneen oikuttelun jälkeen viimein sain kuvan valmistuneista lapasista tänne asti. Olin jo kertaalleen kuvat siirtänyt koneelle, kun kone jostain syystä päätti mennä kiinni kesken tallennuksen ja tuhota muutamia vähän tärkeämpiäkin kuvia. Lapaskuvat saattoi helposti ottaa uudelleen, mutta viikontakaisia lapsenlasten kuvia ei saa takaisin. Onneksi vain osa tuhoutui.

Neuloin pitkästä aikaa jotakin paksuilla puikoilla ja tulihan sitä valmistakin melko nopeasti. Lapaset ovat itselleni, ja kyllä näille onkin tarvetta.



Malli: Kotilieden ihanat käsityöt -kirjasta
Lanka: Novita Isoveli, 100 g
Puikot: 5 mm

Ja taas on N-lankoja yksi kerä vähemmän kaapissa.

Titityyltä tuli Cascade-klubin paketti. Enpä vielä paljasta, mitä se on syönyt, jos joku ei ole omaansa saanut. Olen tyytyväinen, ei voi muuta sanoa. Äitikin oli klubissa ja saatamme jotkut värit vaihtaa keskenämme, mutta kelpuutan kaiken näinkin.



Ensi kerralla sitten kaiman kehräämästä langasta neulottua!

Otetaanpas vähän takaisin

Edellisviestissäni valittelin Noro-sukkien huonoa kestävyyttä. Olin tosiaan pitänyt sukkia vain kotona, mutta en ollut pessyt niitä lainkaan juuri siksi, että ne ovat vain olleet sukkahousujen päällä kotisukkina. Nyt viimein kokosin läjän sukkia pesuun (pesen niitä erikseen, ilman huuhteluainetta 14 minuutin pikaohjelmalla 30 asteessa) ja Noro-sukat tykkäsivät käsittelystä selvästi. Ne eivät varsinaisesti huopuneet, mutta hiutuneet kohdat tiivistyivät selvästi ja ovat nyt taas ihan kuin muutkin kohdat sukista.

Annetaanpa siis Noro Kureyon Sockille vielä aikaa todistaa kestävyytensä. Nyt sukat ovat taas jalassa. Palaan kertomaan asiasta taas, kun kerrottavaa on. Valmiskin neule olisi, mutta ensin jonkun pitäisi näyttää sille vähän silitysrautaa. Kuvaa tulee, kunhan tässä jaksetaan =D

Kukka- ja sukka-asiaa: sukkien kestävyydestä

Ostin eilen itselleni nimipäiväkukkia hassujen setien kaupasta, eli Pukinmäen kukasta. Siellä pitää käydä aina välillä tulemassa hyvälle tuulelle. Liikettä pitää kaksi miestä, joilla on hauskat jutut ja asenne kohdallaan. Kassokaa mitä kaunokaisia.





Sitten sukka-asiaa. Muistatteko nämä Noro Kureyon Sockista tekemäni sukat? No ettepä tietenkään muista, mutta linkki vie alkuperäiseen postaukseen, jos joku haluaa nähdä sukat kuosissa. Nimittäin enää ne eivät ole kuosissa, vaan niiden kantapää näyttää tältä.



Yllä olevasta kuvasta näkynee, kuinka kantapäähän on kovaa kyytiä tulossa reikä. Tämä on siis jalan alta. Alla oleva kuva taas on kantapään takaosasta, eli kohdasta, jonka ei kotikäytössä luulisi kuluvan. On kulunut. Kuvasta tämä ei ehkä näy, mutta sukka on ohentunut kovasti kantapään takaosasta.



Noro-sukat ovat valmistuneet heinäkuussa, ja käyttöön otin ne joskus elo-syyskuun taitteessa. Olen käyttänyt niitä vain kotona, eli ne eivät ole olleet esim. kengissä kertaakaan. Kotona meillä on parkettilattiat, ja vain keittiössä on sellainen hieman karkeampi matto, jonka voi olettaa kuluttavan sukanpohjaa. On pakko siis hyväksyä se tosiasia, että ei ole sukkalangaksi sopivaa tämä. Sukat on neulottu 2 mm puikoilla, ettei ole kyse liiallisesta löysyydestäkään. Muuten olen kyllä tykännyt sukista älyttömästi.

Vertailun vuoksi laitettakoon vielä kuva kantapäästä, joka puolestaan on kestänyt ja kestänyt, kuten sukka muutenkin. Olen postannut vanhassa blogissani nämä OnLine Supersocke 100:sta tehdyt sukat 19.10.2006, eli ne ovat jo neljä vuotta vanhat! Ja näitä on käytetty paljon ja kaikkialla. Kantapää on huopunut eivätkä sukat toki uuden uutukaisilta enää näytä, mutta ei niissä ole reikiäkään eikä ohentuneita kohtia. Olen neulonut nämä 2,5 mm puikoilla, joita en enää käyttäisi ohuemman Supersocken neulomiseen, mutta silti sukat ovat napakat edelleen.

On eroja sukkalangoissa. Tässä vielä lista niistä sukkalangoista, joita en enää itse käytä sukkiin enkä suosittele muillekaan:

- OnLine Supersocke Silk (reikiintyi nopeasti ja nyppyyntyi)
- Jitterbug (valtavat reiät kantapäissä parin kuukauden parketilla kävelyn jälkeen)
- Noro Kureyon Sock (lue edeltävä teksti =D)
- Araucania Ranco (nyppyyntyy nopeasti)

Huomautettakoon vielä, että olen neulonut monista 100 % villaisista sukkalankoina myytävistä sukkia, jotka ovat menneet lahjoiksi. Esim. joistakin Koigusta ja Shibuista neulotuista sukista ei ole havaintoa, kuinka ovat kestäneet.

Pikkuista neuletta

Yo-kirjoitusten lomassa on sentään syntynyt jokin neulekin. Koko ei päätä huimaa, mutta tarpeellinen neule kuitenkin.

Lähden itse töihin joskus kahden kolmen välillä iltapäivällä. Yo-valvontaa varten joskus joutuu kuitekin lähtemään jo ennen aamukahdeksaa, ja näinä aamuina olen huomannut, että aamut ovat jo melko viileitä. (Ihan tosi, yleensä olen sängyssä tuohon aikaan enkä tiedä säästä mitään.) Mies lähtee töihin kuuden ja seitsemän välillä aamulla ja lukee mielellään bussissa, ja siitä se ajatus sitten lähti.



Malli: Spencer, The Knitter -lehti, numero 22
Lanka: Araucania Ranco Multi, 44 g
Puikot: 2, 75 mm
Koko: ohjeessa oli vain yksi koko, average male



Hauska mallikerta: muutama kerros oikeaa ja sitten ylivetoja parilla kerroksella. Melko tavis muttei ihan.

Yo-koerumbaa on täällä eletty jo puolitoista viikkoa, ja sama tahti jatkuu. Kassissa on eiliset esseet, 41 kappaletta, sekä kaikkien menossa olevien kurssien tehtäviä useampi läjä. Koeviikko alkaa viikon päästä, eli ne kokeetkin on tekemättä ja sitten joku korjaa ne myös. Ja aloittaa uudet kurssit heti kokeita seuraavana päivänä. Suomennos: palaan blogiasioihin sitten joskus =D

Hidasta

Hui kamala! Jotkut jo laskevat öitä jouluun! Minä en ole vielä toipunut siitäkään, että on syksy ja pitää taas käydä töissä (vaikka siis töitä on ollut jo reilusti yli kuukausi).

Oikeastaan tulin jättämään itsestäni elonmerkin. Täällä ollaan ruudun takana, vaikka neuleita ei näykään. Huomenna alkavat äidinkielen osalta syksyn ylioppilaskirjoitukset, eli minulla on viikonlopuksi mukavasti tekemistä. Ihan tarkaan en vielä tiedä, mutta pahimmillaan minulle tulee 120 tekstitaitovastausta luettavaksi. Jos niitä on tuo 120, korjausaikaa on kaksi viikkoa, jos vaikka vain "115", korjausaikaa on viikko. Normaalin opetuksen ja yo-valvontojen ohella. Että neuloa en ehdi, meillä kun ei edes saa valvoessa neuloa.

Aloitin kyllä eilen uudenkin neuleen, ja samalla purin pois yhden sukan alun. Olin tekemässä sukkaa Araucanian Rancosta, mutta itselläni on yhdet siitä neulotut sukat enkä tee toisia. Nukkaantuvat välittömästi kuten eräs kotimainen suosittu sukkalanka. Eli KYH-töistä on kesken enää kaksi paria sukkia, jee!

Loppuun kesäinen kuva Ähtärin eläinpuistovierailulta. Minäkin tahtoisin lökötellä kuin tuo karhulainen. En kylläkään tahtoisi nukkua ihan koko talvea, jos vaikka vain puolet siitä?

Neuleasiaa, pitkästä aikaa

Täällä ei ole paljon neuleita tai siihen liittyvääkään viime aikoina näkynyt. Nyt yritän todistaa, että kyllä tämä vieläkin on neuleblogi.

Kesällä - kesä-heinäkuussa - ostin lankaa harvinaisen vähän, taisin kaksi kerää sukkalankaa ostaa Parkanon lankakaupasta. Toinen niistä neuloutuu jo kovaa vauhtia. Ei oikein huvittanut edes käydä lankakaupoissa. Tilanne on sittemmin jo korjaantunut.

Kävin Pukkilan puikkopäivillä elokuun alussa, ja sieltä Titityyn pöydästä tarttui matkaan pari kerää, sukkalankaa nekin. Viime viikolla tuli myös Titityyn sukkalankaklubin viimeinen lähetys, joka oli erittäin mainio ja mieleinen: Punta Yarnsin MeriSockia kaksin kappalein. Kumpikin väri miellyttää silmääni, ja langan tuntu on myös ihana. Tunnustettakoon tässä samalla, että liityin Titityyssä alkavaan Cascade-klubiin.



Ainoan lankakauppavierailun pitkiin aikoihin tein Menitaan, kun etsin sopivaa lankaa Cappuccino Cardigania varten. Löysinkin Rowanin Felted Tweediä, jota ostin kerän testiä varten. Saan langasta täysin oikean tiheyden (juu, ihan tein mallitilkun!), mutta ei se kuitenkaan ole ihan sitä, mitä hain. Langassa on 25 % alpakkaa, mikä tekee siitä tuollaista karvaista. Sinänsä se ei haittaa, mutta malli vaatisi toisenlaista lankaa, tiukkakierteisempää. Tuloksen pitäisi olla reikäistä eikä näyttää siltä kuin olisi virkattu vain kiinteitä silmukoita. Lanka jotenkin hukuttaa pörhöisyyteensä reiät. (Kuvassa tulos itse asiassa näyttää paremmalta kuin livenä. Livetuotos on jotenkin likaisen ja suttuisen näköinen.)



Onneksi on jotakin valmistakin esiteltävänä. Nämä ovat KYH12 ja KYH14.



Malli: AnniKaisen tossukat
Lanka: sekalaisia jämiä 80 g
Puikot: 5 mm
Koko: n. 36-37

Malli: Oak Ribbed Socks, Knitting Vintage Socks -kirjasta
Lanka: OnLine Supersocke 100, 74 g
Puikot: 2,25 mm neliskanttiset sukkikset
Koko: 38

Nyt on työn alla ollut pääosin nämä kahdet sukat. KYHejä nekin. Kolme KYHiä on vielä kesken (muut on purettu). Turkoosi sukka on Stepiä, ja siitä on tulossa Ladies Silk Stocking -ohjeella sukkaa, tosin teen näistä ihan yksiväriset, jolloin käytännössä ovat aivan tavalliset perussukat. Samoin tuo mustanpuhuva sukka on kokenut mallinvaihdoksen, sillä tuo väri on sen verran tumma, etten vaivaudu väsäämään kuvioita. Perussukaksi siis muuttui hän.

Eiköhän tämä nyt riitä todisteeksi, että kyllä täällä vielä joskus neulotaankin.